Voisi sanoa, että kuuttakymmentä lähestyvälle Pälkjärven pitäjäseuralle syntyi yllättäen ”iltatähti”, kun pälkjärveläiset alkoivat kokoontua myös Helsingissä syksyllä 2007.
Aluksi lienee syytä hiukan valottaa kuinka tämä ”iltatähti” sai alkunsa. Kiinnostus yhteisiin juuriin johdatti Kirsti Sällin ja minut yhteen syksyllä 2006. Kirstin äiti Kerttu Hakkarainen (s. Vasko) ja minun äitini Tyyne Immonen (s. Hiltunen) olivat Naatselässä syntyneet ensimmäiset serkukset. Tuosta lokakuisesta ensitapaamisesta alkoi yhteistyömme.
Huhtikuussa 2007 Karjalan Liitto järjesti Karjalatalolla ensimmäiset karjalaiset pitäjämessut. Seuran silloinen puheenjohtaja Unto Kortelainen oli esittelemässä Pälkäjärveä ja seuran tuotteita yhdessä Kirstin kanssa. Messupäivänä tutustuin Unton lisäksi myös Sulo Niskaseen ja Leo Immoseen. Sulolle ja Leolle messuilla tapaaminen oli ensimmäinen sitten Naatselässä vietettyjen lapsuus- ja nuoruusvuosien. Messuilla alkanut yhteydenpito Naatselän poikien kanssa tiivistyi kesän ja syksyn mittaan.
KUMMALLINEN SANA
Ollessamme Kirstin kanssa matkalla Joensuuhun seuran kesäjuhlille kerroin, että päähäni on tullut kummallinen sana ”pääkaupunkiseudun pälkjärveläiset”. Kirsti totesi silmät pyöreinä, että niin hänelläkin. Siitä sitten innostuimme pohtimaan, miten saisimme pääkaupunkiseudulla asuvia pälkjärveläisiä koolle. Motiivit koolle kutsumiseen olivat hyvin itsekkäät. Ajattelimme näin saavamme lisää tietoa suvustamme ja heidän elinolosuhteistaan Pälkjärvellä. Juhlissa kerroimme Untolle aikeistamme. Hän kannusti meitä ryhtymään toimeen.
KOOLLE KUTSU
Seuran jäsenkirjeessä 3/2007 kerrottiin sitten suunnitelmistamme järjestää marraskuussa pääkaupunkiseudun pälkjärveläisille vapaamuotoinen tarinailtapäivä, jossa olisi tarkoitus miettiä mahdollista jatkoa tapaamisille. Johtokunta toivotti jäsenkirjeessä menestystä yrityksellemme.
Pälkjärveläisiä oli Helsingissä kutsuttu koolle edellisen kerran 1960-luvun alkupuolella. Tuolloin kokoonkutsujana oli Kirstin isotäti Selma Vasko. Selma asui Lauttasaaressa ja hartaana uskovaisena osallistui aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Näin ollen luonnollinen kokoontumispaikka oli Lauttasaaren kirkko. Ison joukon Selma olikin saanut koolle sunnuntaina 1.12.1963. Tuolloin otetussa Leolta saamassani kuvassa on 59 henkeä!
Silloin paikalla ollut Aino Nylund kertoi, että tilaisuudessa oli ollut yhteislaulua, kirkkoherra Korvenheimon puhe ja Selma oli kertonut nuoruudestaan Pälkjärvellä, jolloin hän toimi siellä mm. pyhäkoulunopettajana. Kahvitarjoilu ja kuulumisten vaihtaminen kuuluivat luonnollisesti myös ohjelmaan. Miten sitten Selma oli saanut noin ison porukan koolle? Korteilla ja kirjeillä sukulaisille ja tutuille, jotka puolestaan olivat jatkaneet kutsun levittämistä, kertoi Aino.
Suuren suosion saavuttanut tilaisuus jäi kuitenkin sillä kertaa ainoaksi.
TOIMINTA ALKAA
Kutsuumme vastattiin ja marraskuun 24. päivänä 2007 Karjalatalon ravintolan kabinetissa meitä oli koolla 16 henkeä. Paikalle oli saapunut myös seuramme puheenjohtaja Unto Kortelainen. Untoa lukuun ottamatta kaikkien muiden osallistujien juuret olivat Naatselässä ja Makarissa, ja lisäksi kaikki olivat enempi tahi vähempi sukua keskenään! Pääkaupunkiseudun lisäksi osanottajia oli Hämeenlinnasta ja Ylöjärveltä saakka.
Kabinetin täytti iloinen puheensorina, kun porukka muisteli vanhoja aikoja. Me Kirstin kanssa oikein imimme itseemme noita tarinoita ja muistoja. Unto kertoi meille seuran toiminnasta ja kannusti jatkamaan kokoontumisia. Lämminhenkisen ja innostavan tapaamisen päätteeksi sovimme seuraavasta tapaamisesta 15. maaliskuuta 2008.
Maaliskuun tapaamisessa meitä oli jo 25. Mahduimme juuri ja juuri kabinettiin, jonka olimme saaneet käyttöön veloituksetta. Unto oli mukana tälläkin kertaa, ja hän lupasi ottaa johtokunnassa esille raha-asiat toimintaamme ajatellen, sillä edessä oli siirtyminen maksullisiin saleihin. Päätimme jatkaa kokoontumisia syksyllä. Tuntui että tällaiselle seuran ”sivutoimipisteelle” oli tarvetta.
TOIMIKUNTA
Kesän 2008 vuosikokouksessa johtokunta nimesi pääkaupunkiseudun toimintaa hoitamaan toimikunnan, johon kuuluivat Leo Immonen, Lissu Kaivolehto, Sulo Niskanen ja Kirsti Sälli. Seuran talousarvioon kirjattiin määräraha Karjalatalon salivuokrien kattamiseksi. Toimikunta toimi yhteistyössä johtokunnan kanssa. Pääkaupunkiseudulla järjestettävät tilaisuudet ja matkat toimikunta suunnitteli ja hoiti itsenäisesti.
Kesällä 2010 meitä kohtasi suuri suru, kun Leo Immonen siirtyi heinäkuussa Tuonilmaisiin. Alpo Pesosesta tuli Leon seuraaja toimikuntaan. Kesän 2012 vuosikokouksessa toimikuntaa vahvistettiin kahdella uudella jäsenellä, Maija Boshkov ja Pirkko Niemi. Maija ja Pirkko ottivat hoitaakseen kahvituksen ja ovat tunnollisesti hoitaneet ”martan” tehtävät ja monia muita tärkeitä tehtäviä jo 12 vuotta.
Sulo Niskanen kuoli tammikuussa 2015 ja Alpo Pesonen maaliskuussa 2015. Heidän tilalleen toimikuntaan valittiin Piia Riikonen ja Paavo Valonen. Kirstin jäätyä pois toimikunnasta kesällä 2019, hänen tilalleen valittiin Airi Hakasalo. Piia ja Airi erosivat toimikunnasta kesällä 2022. Uudeksi jäseneksi toimikuntaan valittiin Sinikka Pitkänen. Kesän 2023 vuosikouksessa johtokunta nimesi Mari Ruuskasen toimikunnan uudeksi jäseneksi.
Keväällä 2024 luovuin pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten toiminnan vetovastuusta ja erosin toimikunnasta. Myös Sinikka jäi pois toimikunnasta. Uutta vetovastuun ottajaa ei vuosikokoukseen mennessä ollut löytynyt. Näytti siltä, että seuran ”iltatähti” kuihtuu pois. Toimikuntaan jäivät kuitenkin kaiken varalta Pirkko, Maija, Mari ja Paavo. Mitä sen jälkeen tapahtui, siitä myöhemmin tässä jutussa.
ESITELMIÄ, KAHVITTELUA, ARPAJAISIA JA ILOISTA YHDESSÄOLOA
Olemme pyrkineet siihen, että jokaisessa tilaisuudessa on joku esitelmä. Olemme onnistuneetkin saamaan esitelmätalkoisiin monia nimekkäitä esiintyjiä mielenkiintoisine aiheineen. Heitä on löytynyt ihan omasta joukostammekin mm. Sulo Niskanen, Tuomo Vuojolainen, Paavo Kivinen, Seppo Sarlund, Tuomo Nenonen Sinikka Siekkinen ja Catharina Westermark. Lasken omaan joukkoon kuuluvaksi myös pälkjärveläistaustaisen Kansallismuseon amanuenssin Ismo Malisen.
Jonkun kerran on käynyt niin, että esitelmöijä on sairastunut. Tilalle on sitten äkkiä yritetty kehitellä jotain. Kerran meidät pelasti pulasta seuramme sihteeri Maija Närhi lennähtämällä paikalle Joensuusta puolisonsa Erkin kanssa. Siitä tulikin oikein mukava iltapäivä. Erään kerran taas odottelimme arkkipiispa Leoa saapuvaksi lähes pari tuntia yrittäen välillä soittaa hänelle. No, Leo tuli ja meni sen jälkeen kun meidän porukka oli jo poistunut paikalta. Leo oli merkinnyt kalenteriinsa tapaamisen ajankohdaksi klo 12 sijaan klo 14.
Ohjelmassamme on ollut myös kirjaesittelyjä, pakinoita ja runoja. Olemme katselleet kuvia ja muistelleet menneitä. Olemme laulaneet, nauraneet ja halanneet. Tapaamisissamme on varattu aikaa myös vapaaseen seurusteluun ja toisiimme tutustumiseen.
Tilaisuutemme ovat alkaneet aina kahvitarjoilulla hyvissä ajoin ennen ilmoitettua alkamisaikaa. Meille on ollut kunnia asia että pöytä on ollut koreana karjalaiseen tapaan. Tarjolla on ollut joka kerta sekä suolaisia että makeita herkkuja. Ensimmäiset seitsemän vuotta Kirsti huolehti yksin leipomisesta. Sen jälkeen kävijöidemme joukkoon liittynyt Arja Salmi huolehti vuosia kokonaan tai puoliksi tarjottavien valmistamisesta. Muutaman kerran saimme herkutella Kaarina ja Pentti Vaskon sekä Liisa Väänäsen leipomilla karjalanpiirakoilla. Maija Boshkov puolestaan hemmotteli meitä monta kertaa kukkosilla eli pyöröillä. Viimeisten vuosien aikana leivontatalkoisin osallistui myös Sinikka Pitkänen. Satunnaisesti leivonnaisia toivat myös Kirsti Riikonen, Asta Jakobsson, Anna-Liisa Lehtipuu, Paula Jääskeläinen, Paula Lönnroth, Minerva Kaurismetsä, Alpo Pesonen ja Paavo Valonen. Ihan erikseen on vielä mainittava mustamakkaratarjoilu, jonka meille järjesti Tuomo Nenonen. Yhden ainoan kerran tilasimme kahville tarjottavat Karjalatalon Ravintola Sylvistä. Kallis ratkaisu, eivätkä tarjottavat vetäneet vertoja meidän oman porukan leipomuksille.
Jokaisen tilaisuuden päätteeksi olemme pitäneet arpajaiset. Osallistujat ovat olleet avokätisiä lahjoittaessaan arpajaisvoittoja – mm. kirjoja, villasukkia, suklaarasioita ja kahvia. Joka kerta olemme arponeet pöydän tyhjäksi luottaen siihen, että se täyttyy myös seuraavalla kerralla. Ja näin on tapahtunut.
PERINNEPÄIVÄLLINEN
Joulukuussa 2017 kokoonnuimme 42. hengen voimin Viipuri-saliin perinnelounaalle. Keittiömestari, pitokokki ja karjalaisen ruuan suurlähettiläs Aira Viitaniemi ja perinneruuan ystävä Seppo Sarlund suunnittelivat yhdessä pälkjärveläisen perinnelounaan, jonka Aira valmisti. Aira oli kattanut ja koristellut salin kauniisti. Ruoka oli maukasta ja sitä oli tarjolla yllin kyllin. Ruokailun lomassa Aira kertoi karjalaisista ruuista ja ruokakulttuurista.
LUETTELOT
Luettelo kaikista Karjalatalon tapahtumista esitelmöijineen ja osanottajamäärineen löytyvät jutun lopusta allekirjoitukseni jälkeen. Tein samalla periaatteella luettelot myös tutustumiskäynneistä, retkistä, valkovuokkomatkoista ja korona-ajan kyläkahveista. Monista tapahtumista löytyy juttua ja videotallenteita kotisivuilta. Olen liittänyt asianomaisiin kohtiin linkit juttuihin.
VALKOVUOKKOMATKAT
Vuoden 2010 viimeisessä tapaamisessa Alpo Pesonen heitti ilmaan ajatuksen Helsingistä käsin tehtävästä valkovuokkomatkasta Pälkjärvelle. Ehdotus sai innostuneen vastaanoton ja Alpo ryhtyi tuumasta toimeen. Matka toteutui heti toukokuussa 2011 yhtä aikaa Joensuun ryhmän kanssa.
Samoin kaikki seuraavatkin valkovuokkomatkat ajoitettiin tapahtuviksi yhtä aikaa joensuulaisten kanssa. Meidän ryhmämme majoittui kolmella ensimmäisellä matkalla Sortavalassa. Muilla matkoilla meillä oli yhteinen majapaikka Joensuun ryhmän kanssa Ruskealassa Mustat Kivet-lomakylässä.
PITÄJÄESITTELY
Karjalan Liitto järjestää talvikautena kuukausittain pitäjäesittelyjä Karjalatalolla. Marraskuussa 2017 oli vuorossa Pälkjärvi ja Sakkola. Pälkjärvestä ja pitäjäseuramme toiminnasta kertoivat kuvin ja sanoin Kirsti Sälli ja Lissu Kaivolehto. Yläsali oli täynnä kuulijoita, joukossa muutama seuramme jäsenkin.
KORONA-AIKA
Helmikuussa 2020, pian vuoden ensimmäisen tapaamisemme jälkeen maahamme saapui outo kutsumaton vieras, korona.Tapahtumien rajoitukset ja peruutukset alkoivat talvisodan päättymisen 80-vuotis päivänä 13.3.2020.
Huhti-, loka- ja marraskuulle oli valmiiksi suunniteltu ohjelma luennoitsijoineen, mutta jouduimme peruuttamaan tilaisuudet yksi kerrallaan. Vuodelle 2021 Karjalatalolle oli tehty salivaraus entiseen tapaan helmi-, huhti-, loka- ja marraskuulle. Myös ne jouduimme peruuttamaan. Olimme varovaisia ja peruutimme vuoden 2022 helmikuulle suunnitellun tilaisuuden. Uskaltauduimme aloittamaan toiminnan uudestaan vasta huhtikuussa maskien ja käsidesien kanssa. Kaiken kaikkiaan koronan vuoksi jäi 10 tilaisuutta pitämättä.
Korona-aikana meille kehittyi uusia toimintatapoja. Joensuulaiset alkoivat järjestää talvella 2021 Teamsin kautta tapaamisia kyläkahvien merkeissä. Pieni porukka oli koolla Joensuussa Työväentalolla ja loput kotona tietokoneidensa ääressä. Osa haastatteluista oli videoitu etukäteen. Parin vuoden aikana Pälkjärvi käytiin läpi kylä kylältä. Me pääkaupunkiseutulaiset kannoimme kortemme yhteiseen kekoon ja esittelimme Naatselän, Pälksaaren, Iljalan ja Makarin.
TOIMINTA NUMEROINA
Olemme kokoontuneet 24.11.2007 – 20.4.2024 Karjalatalolla 58 kertaa (kahdesta tilaisuudesta olen joutunut olemaan pois sairauden takia). Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 2054 henkeä. Muutaman kerran osanottajia on ollut yli 50. Yleisöennätys tehtiin helmikuussa 2016, paikalla oli silloin 59 henkeä. Runsas osanottajamäärä on ollut meille järjestäjille suuri ilo.
Pääkaupunkiseudun lisäksi kävijöitä on ollut Lahdesta, Hollolasta, Hämeenlinnasta, Nokialta, Tampereelta, Ylöjärveltä, Laukaasta, Halikosta, Salosta, Karkkilasta, Hausjärveltä, Hyvinkäältä, Kangasalta, Laihialta, Vaasasta, Turusta, Järvenpäästä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Liperistä, Joensuusta, Keravalta ja Nurmijärveltä. Olipa kerran mukana yksi Norjassa asuva henkilökin.
Tilaisuuksien järjestäminen lauantaina päiväsaikaan on tehnyt osallistumisen mahdolliseksi myös pidempien matkojen päästä.
Olemme tehneet kolme tutustumiskäyntiä, joihin on osallistunut 64 henkeä. Kuudelle retkellemme on osallistunut yhteensä 176 henkeä. Valkovuokkomatkoille vuosina 2011–2017 on osallistunut 155 henkeä.
Kesällä 2019 meillä oli suunniteltuna retki Joensuuhun seuran 70-vuotis juhlille ja teatterimatka Nokialle. Valitettavasti jouduimme peruuttamaan molemmat osanottajien vähyyden vuoksi.
PÄLKJÄRVELÄINEN
Suuren suosion saavuttanutta Pälkjärveläinen-lehteä on myös toimitettu pääkaupungista käsin. Ajatus omasta lehdestä on lähtöisin Kirsti Sälliltä. Hän kertoi ideastaan Karjalatalolla tammikuun lopussa 2009. Ajatuksena oli tehdä Pälkjärven joululehti. Asiasta keskusteltiin innokkaasti, valittiin toimituskunta ja kannustettiin muistojen kirjoittamiseen lehteä varten. Lehtihanke markkinoitiin tämän jälkeen johtokunnalle, joka näytti meille vihreää valoa.
Maaliskuussa Karjalatalolla käytiin jälleen keskustelua lehtihankkeesta. Lehden nimeksi päätettiin laittaa Pälkjärveläinen (syksyllä nimeen lisättiin ”Elämää ennen ja nyt”). Saimme ensimmäisen muistelutekstin lehteä varten Aino Nylyndilta.
Kesän ajan lehtiasia hautui eli ”raskaus eteni omalla painollaan”. Syksyä kohti toiminta lehden kokoamiseksi tiivistyi. Syyskuussa totesimme Karjalatalolla, että hanke on hyvällä mallilla. Aineistoa oli tullut mukavasti ja lisää oli tiedossa. Tavoitteena oli saada aineisto kasaan lokakuun puoliväliin mennessä ja lehti painetuksi ennen joulua.
Kirsti löysi taittajaksi Julia Tavastin, joka onnistui luomaan lehdelle sen hengen mukaisen ulkoasun. Kirsti pyysi tarjoukset kirjapainoista ja valitsi Yliopistopainon suorittamaan tämän tärkeän tehtävän lehtemme maailmaan saattamiseksi.
Kokouksessaan 27.10.2009 johtokunta teki virallisen päätöksen lehden julkaisemisesta. Painoksen suuruudeksi johtokunta päätti 300 kpl ja lehden hinnaksi viisi euroa.
Pälkjärveläinen – Elämää ennen ja nyt, 48-sivuinen numero 1 putkahti painosta punakkana keskiviikkona 4.11.2009. Idean ilmoille heittämisestä oli kulunut yhdeksän kuukautta ja yksitoista päivää. Lehti sai innostuneen vastaanoton ja kiittävää palautetta sateli roppakaupalla.
Toimituskunta kesäkuussa 2010. Vas. Taittaja Julia Tavast, Irma, Lissu, Leo, Kirsti ja Sulo
Kirsti Sälli toimi lehden innostavana ja määrätietoisena päätoimittajana koko sen ilmestymisen ajan. Toimituskuntaan ovat kuuluneet Kirstin lisäksi Leo Immonen, Lissu Kaivolehto, Irma Lounatvuori, Sulo Niskanen, Alpo Pesonen. Leon, Sulon ja Alpon kuoltua toimituskuntaan kuuluivat numerosta 14/2015 alkaen Kirsti Sälli, Irma Lounatvuori ja Lissu Kaivolehto.
Vuosien varrella kirjoittajat lisääntyivät ja lehtien sivumäärä kasvoi. Hintaakin jouduttiin nostamaan, vaikkei lehdellä voittoa tavoiteltukaan. Numerot 1-7 ovat olleet loppuunmyytyjä aikapäiviä sitten. Muita numeroita on vielä tällä hetkellä saatavana.
Vuosina 2009-2020 ilmestyi 24 numeroa – yhteensä 1876 sivua
KESÄJUHLAT JA MUU SEURAN TOIMINTA
Pääkaupunkiseudun pälkjärveläiset ovat kantaneet kortensa yhteiseen kekoon osallistumalla seuran järjestämiin kesäjuhliin, Joensuusta käsin tehtäviin valkovuokko- ym. muihin matkoihin. Joukostamme on löytynyt kesäjuhlille myös puheenpitäjiä juhlapäivän aamun kunniakäynneille, päiväjuhlaan juhlapuheen pitäjiä ja loppusanojen lausujia sekä vuosikokouksen puheenjohtajia. Toimikuntamme jäsen Paavo Valonen on toiminut myös seuran johtokunnassa kaksi vuotta. Kotisivuiltamme löytyy mm. Seppo Sarlundin, Tuomo Nenosen, Timo Leskisen ja Maija Boshkovin puheita.
https://palkjarvi.fi/category/esitelmat-ja-puheet/
SOSIAALINEN MEDIA
Toukokuussa 2014 valkovuokkomatkalta palatessa Piia Riikonen perusti Pälkjärvi-ryhmän Facebookiin. Ryhmässä on tällä hetkellä 665 jäsentä! Olen muutaman vuoden toiminut yhtenä ryhmän ylläpitäjänä ja sisällön tuottajana.
Pälkjärvi on myös Instagramissa. Päivityksiä sinne tekee Maija Boskov. Seuraajia on 85.
KYMMENIÄ SURUVIESTEJÄ
Vuosien varrella olemme saaneet kymmeniä suruviestejä. Tilaisuuksiimme osallistujista on siirtynyt Tuonilmaisiin pitkästi yli 30 henkeä. Muistan heitä kaikkia lämmöllä ja iloitsen siitä että olen saanut kohdata heidät tilaisuuksissamme lukemattomia kertoja.
Uuno Kailaan sanoin:Tosin loppuvat kerran askelet vaeltajilta, / kukin vuorostaan on nukkuva syliin maan. / Vaan katso: kaikki he kuitenkin mukana ovat, / nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan.
SYDÄMEN ASIA
On ollut ilo tutustua teihin kaikkiin ihaniin heimosisariin ja veljiin. Tapaamisemme ovat olleet kuin keitaita erämaassa.
On ollut riemastuttavaa nähdä, kun yhdeksänkymppiset rippikoulukaverit tapaavat toisensa vuosikymmenten jälkeen. Samoin yli seitsemänkymppiset, jotka ovat pikku taaperoina leikkineet ollessaan evakossa Maaningalla. Ensimmäisestä kerrasta alkaen mukana on ollut myös naapurin tyttö Kiihtelysvaarasta. Edellisestä tapaamisestamme oli ehtinyt kulua puoli vuosisataa. Onpa joukossamme monta sukulaistakin, joita en ollut aikaisemmin tavannut.
Koskaan ei voi etukäteen tietää, mitä jonkun kummallisen sanan päähän pälkähtämisestä seuraa. Tässä tapauksessa seuraukset ovat olleet todella positiiviset. Tapaamisille asetetut toiveemme ovat täyttyneet yli odotusten. Alun itsekkäät lähtökohdat muuttuivat hyvin pian epäitsekkääksi toiminnaksi seuramme hyväksi. Pälkjärvestä, pälkjärveläisyydestä ja Pälkjärveläisestä tuli sydämen asia.
KIITOS
On aika kiittää teitä kaikkia. Rakkaat heimosisaret ja veljet, haluan lausua lämpimät kiitokseni teille jokaiselle erikseen ja kaikille yhteisesti, osallistumisesta yhteisiin tilaisuuksiimme.
Toimikuntaa kiitän hyvästä yhteistyöstä ja suurenmoisesta panoksestanne yhteisen rakkautemme hyväksi. Erikoiskiitos kaikille kotileipureille, jotka ovat valmistaneet suussa sulavia herkkuja yhteiseen kahvipöytäämme.
Suurkiitos Pälkjärveläinen-lehden toimituskunnalle, kirjoittajille ja kuvaajille sekä kaikille jotka ovat osallistuneet lehden tekoon tavalla tai toisella. Olemme tehneet arvokasta työtä tallentaessa perheidemme ja sukujemme tarinoita jälkipolvia varten. Kiitos myös kaikille teille, jotka olette huolehtineet lehtien myynnistä ja postituksesta.
Kiitän myös johtokuntaa hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Kiitos että suhtauduitte myötämielisesti Maaningan muistolaatta-aloitteeseen ja muistopuualoitteeseen. Kiitos että myös aikaa ja vaivaa ja säästämättä toteutitte molemmat.
Seitsemäntoista vuotta aktiivisena toimijana seurassamme on ollut antoisaa aikaa. Nyt nautin elämästä ”vapaana taiteilijana”. Syksyn aikana olen kirjoittanut useita juttuja kotisivuille ilman mitään aikatauluja ja detlaineja. Matille kiitokset hyvästä yhteistyöstä, sinun toimestasi juttuni päätyvät nopeassa tahdissa kaiken kansan luettavaksi. Kaunis kiitos myös teille hyvät lukijat!
TOIMINTA JATKUU SITTENKIN!
Siitä alkaa olla vuosi, kun päätin luopua vetovastuusta ja jäädä pois toimikunnasta. Kyselin toimikunnalta ja tilaisuuksissamme kävijöiltä halukkuutta ottaa vetovastuu toiminnasta. Kerroin ettei jatkossa tarvitse tehdä ”niin kuin aina ennen on tehty”. Uusi vetäjä, kuka se sitten onkin, voi tehdä asiat omalla tavallaan. Halukkaita ei löytynyt. Olin varma että tämä oli nyt sitten tässä. Täysi-ikäisyyden kynnykselle päässyt seuran ”iltatähti” ei näe syksyä.
On ollut riemastuttavaa huomata olleensa väärässä. Maija, Mari, Pirkko ja Paavo pitivät elokuussa palaverin ja päättivät sittenkin jatkaa toimintaa! Olemme saaneet kutsun Karjalatalon Yläsaliin 30.11.2024. Kiitos siitä! On ihanaa tulla ns. valmiiseen pöytään. Halataan kun tavataan!
Nurmijärvellä marraskuussa 2024
Lissu Kaivolehto
TAPAHTUMAT KARJALATALOLLA
2007-11-24 Kirsti Sälli ja Lissu Kaivolehto: Toiminnan käynnistäminen. Paikalla myös seuran puheenjohtaja Unto Kortelainen Joensuusta. Läsnä 16 henkeä.
2008-03-15 Sulo Niskanen: Elämäni eilispäivää teoksen syntyvaiheet. Paikalla myös puheenjohtaja Unto Kortelainen. Läsnä 25 henkeä.
2008-09-05 Tuomo Vuojolainen (Ylöjärvi): Naatselän talot ja asukkaat 1700-luvulta alkaen. Paikalla myös tuore johtokunnan jäsen Mikko Immonen Joensuusta. Läsnä 17 henkeä.
2009-01-24 Esittelyssä Laihianjoen yläjuoksulta – Jokiperän, Kasinkylän ja Jokikylän kyläkirja (Lissu), Laina Valkosen kirjoittamia evakkomuistoja (lukijoina Paavo Immonen ja Lissu). Kirsti Sälli: Idea Pälkjärven joululehdestä. Sitä seuranneesta vilkkaasta keskustelusta alkoi menestystarina lehdestä, joka sai myöhemmin nimekseen Pälkjärveläinen – Elämää ennen ja nyt. Läsnä 18 henkeä.
2009-03-28 Puheenjohtaja Unto Kortelainen ja yllätysvieraana Karjalanliiton hallituksen puheenjohtaja Markku Laukkanen. Keskustelua mahdollisen Laatokka- tai Sortavala-keskuksen aikaansaamiseksi raja- ja laatokankarjalaisten kulttuurielämän vilkastuttajaksi. Läsnä 18 henkeä.
2009-09-05 Kotiseutumatkat kuvin ja sanoin: Tuomo Vuojolainen, Leo Immonen, Jorma Henriksson ja Lissu Kaivolehto. Läsnä 19 henkeä.
2009-11-21 Km, psykodaamaohjaaja Eeva Rintamaa: Väitöskirjatutkimus evakkolapsen kokemusmaailmasta. Myynnissä uunituore Pälkjärveläinen numero 1. Läsnä 24 henkeä.
2010-02-13 Kotiseutuneuvos Lauri Leppänen (Vantaa): Eduskunnan evakkomatka Vantaalle. Läsnä 27 henkeä.
2010-04-17 Sulo Niskanen: Pälkjärven kasvillisuus. Läsnä 21 henkeä.
2010-09-25 Seppo Sarlund: Suomen ja Venäjän Karjala tänään. Läsnä 38 henkeä.
2010-11-27 Kotiseutuneuvos Lauri Leppänen (Vantaa): Rynnäkkötykit ratkaisevina Kannaksen taisteluissa. Läsnä 21 henkeä.
2011- 02-12 Paavo Kivinen: Alahovin metsät. Maija (seuran sihteeri) ja Erkki Närhi (Joensuu): Pitäjäseuran säännöt ja toiminta. Läsnä 29 henkeä.
2011-04-16 Tutkija Toivo Flink: Inkeriläisten historia ja pakkosiirrot. Läsnä 27 henkeä.
2011-10-01 Yleisradion eläkkeellä oleva kirjeenvaihtajana toiminut toimittaja Sinikka Siekkinen: Pohjalainen karjalaisia juuria etsimässä. Läsnä 26 henkeä. https://palkjarvi.fi/2021/02/13/pohjalainen-karjalaisia-juuriaan-etsimassa-sinikka-siekkinen/
2011-11-26 Professori Veijo Saloheimo (Joensuu): Pälkjärveläisten evakkotaipaleen alku tohmajärveläisen näkemänä talvella 1940. Läsnä 31 henkeä. https://palkjarvi.fi/2020/12/30/palkjarven-evakkoja-talvisodan-jalkeen-veijo-saloheimo/
2012-02-11 Ristomatti Ratia: Äitini Armi Ratian elämä ja työ. Tilaisuuteen osallistuivat myös Karjalanliiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg, Karjala-lehden toimittaja Leila Lehtiranta sekä seuramme rahastonhoitaja Anja Laukkanen. Läsnä 46 henkeä. https://palkjarvi.fi/2021/05/21/ristomatti-ratia-karjalatalolla-lissu-kaivolehto/
2012-04-14 Kirjailija, taideterapeutti Iris Saloranta: Miten sodan vaikutukset näkyvät ajassamme. Läsnä 32 henkeä.
2012-09-29 Tietokirjailija Sirkka-Liisa Tuovinen: Pälksaari 1925-1945 –Piirisairaala rajan tuntumassa – sairaala sodan jaloissa – kirjan syntyvaiheet. Läsnä 40 henkeä.
2012-12-01 Juhlistimme toimintamme 5-vuotispäivää kakkukahveilla ja oman väen esittämillä runoilla, lauluilla ja joulumuisteloilla. Kaarina ja Pentti Vasko ohjasivat hauskan tuolitanssin. Läsnä 32 henkeä.
2013–02-09 Kansallismuseon amanuenssi Ismo Malinen: Pälkjärveläiset esineet Kansallismuseossa. Läsnä 37 henkeä.
2013-04-13 Sosiaalineuvos Tuomo Nenonen (Nokia): Tverin Karjala. Läsnä 38 henkeä
2013-10-05 Mikkelin maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Matti Kantanen: Vanhat kartat ja yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa. Läsnä 33 henkeä.
2013-11-23 Tilaisuuteen osallistujien esittämää ohjelmaa: laulua, lausuntaa, pakina ja joulumuistoja ja tarinoita. Läsnä 38 henkeä.
2014-02-08 Karjala-lehden päätoimittaja Päivi Parjanen: Karjala-lehti 110 vuotta. Läsnä 47 henkeä.
2014-04-12 Tilaisuuteen osallistujien esittämää ohjelmaa: virpomista, laulua, tarinoita, Paavon kuvaesitys Mustilta Kiviltä ja sotamuseon kuvista. Läsnä 53 henkeä.
2014-10-04 Lehdistöneuvos Seppo Sarlund: Karjalainen koko Suomen neuvos Johannes Virolainen. Läsnä 43 henkeä. https://palkjarvi.fi/2020/02/07/seppo-sarlundin-esitelma-karjalatalolla-4-10-2014/
2014-11-22 Filosofian tohtori Jukka Partanen (Joensuu): Pälkjärveläiset Kustaa III:n sodassa ja Suomen sodassa sekä Pälkjärven taistelu. Läsnä 46 henkeä.
2015-02-07 Arkistotutkija Juha Nirkko: Pälkjärven perinnettä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Läsnä 42 henkeä.
2015-04-11 Kasvatustieteiden tohtori Anneli Ilonen: Karjalaisen identiteetin säilyminen. Läsnä 54 henkeä.
2015-10-03 Toimittaja, kirjailija Anne Kuorsalo: Evakon pitkä vaellus – sodan jaloista jälleenrakentajiksi. Läsnä 37 henkeä.
2015-11-28 Filosofian tohtori: Jukka Partanen (Joensuu): Suojeluskunta, työväen yhdistykset ja 1917-1918 tapahtumat Pälkjärvellä ja Värtsilässä. Läsnä 50 henkeä.
2016-02-06 Pirkko Sallinen-Gimpl: Karjalainen nainen ja vähän karjalaista ruokaperinnettä. Läsnä 59 henkeä.
2016-04-16 Laboratoriomestari Esko Malinen: Neuvostoliittolaiset sotavangit Suomessa 1941-1944 sekä vankien kovat kohtalot vankileireillä. Läsnä 51 henkeä.
2016-10-01 Sotahistorian tutkija Hannu Taunula: Tali-Ihantalan suurtaistelu. Läsnä 54 henkeä.
2016-11-26 Ohjelmallinen jouluun laskeutumisen juhla ja Ravintola Karelian valmistama joululounas. Läsnä 47 henkeä.
2017-02-11 Kirjailija, sukututkija Marja Leena Viitana: Linkkinä sukupolvien ketjussa. Läsnä 43 henkeä.
2017-04-08 Filosofian tohtori Jukka Partanen (Joensuu): Pälkjärven kotirintama talvi- ja jatkosodassa. Läsnä 53 henkeä.
2017-10-07 Keravan lausujat: Interrail 1939-1944 – runo ja laulunäytelmä. Läsnä 49 henkeä.
2017-11-25 Filosofian maisteri Hannu Heikkilä: Evakosta pienviljelijäksi – salmilaisen ortodoksiperheen elämää Alapitkällä vuosina 1944-1974. Läsnä 37 henkeä.
2017-12-08 Pälkjärveläinen perinnelounas: suunnittelu Aira Viitaniemi ja Seppo Sarlund, toteutus Aira Viitaniemi. Läsnä 42 henkeä.
2018-02-10 Filosofian tohtori Maritta Pohls: Sisukkuutta ja työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi – suomalaisen naisen tarina. Läsnä 42 henkeä.
2018-04-14 Tilaisuuteen lupautunut arkkipiispa Leo tuli (ja meni saman tien) parin tunnin odottelun jälkeen, kun väki oli jo poistunut paikalta. Leo oli merkinnyt kalenteriinsa klo 12 asemasta klo 14. Läsnä 43 henkeä.
2018-10-06 Rajavartijamestari Mika Albertson: Sotilaan pitkä matka kotiin – sotavainajien etsintä Venäjällä. Läsnä 47 henkeä.
2018-12-01 Yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Kujala: Sodan pitkä varjo. Läsnä 46 henkeä.
2019-02-09 Opettaja Catharina Westermark: Karjalan kuningas Gabriel Wallenius. Läsnä 31 henkeä
2019-04-13 Historian opettaja, sukututkija Ira Vihreälehto: Kunnes rauha heidät erotti – neuvostovankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana. Läsnä 48 henkeä.
2019-10-05 Musiikkitoimittaja Tero Heinänen: Soi lehdossa laulanta satakielen – vanhat venäläiset romanssit ja niiden taustat levynäytteiden kera. Mukana oli myös seuramme uusi puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta sekä sihteeri Maija Närhi. Läsnä 54 henkeä
2019-11-30 Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen: Itsenäisen Suomen synty ja Karjala. Tuomo Nenonen ja Paavo Valonen luovuttivat päätoimittaja Kirsti Sällille Karjala-mitalin mittaamattoman arvokkaasta työstä Pälkjärveläinen-lehden hyväksi. Läsnä 52 henkeä.
2020-02-08 Filosofian tohtori, historian tutkija, päätoimittaja Keijo Kulha: Kuinka sodan jälkeiset väestönsiirrot ja valtava asutustyö toteutettiin ja miten lähes mahdottomalta tuntuvassa urakassa onnistuttiin. Läsnä 50 henkeä.
2022-04-09 Vapaata keskustelua ja kuulumisten vaihtoa koronatauon ajalta. Läsnä 21 henkeä.
2022-10-08 Marja Lyhty: Nainen, Lada ja raivaussaha – sankarihautojen siistimisprojekti luovutetun alueen sankarihaudoilla korona-aikana. Läsnä 38 henkeä.
2022-12-03 Suomentaja, kirjailija Jukka Mallinen: Luovutettu Karjala – Venäjä – tulevaisuus…? Läsnä 29 henkeä. https://palkjarvi.fi/2022/12/04/paakaupunkiseudun-tapaaminen-3-12-2022-lissu-kaivolehto/
2023-02-04 OTT, historioitsija Katja Tikka: Politiikkaa ja piirakkaterapiaa – Karjalanliiton historiankirjoitusprojekti. Läsnä 36 henkeä. https://palkjarvi.fi/2023/02/19/politiikkaa-ja-piirakkaterapiaa-karjalatalolla-4-2-2023-lissu-kaivolehto/
2023-04-29 VTM, Suomen metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen: Luovutetun Karjalan metsästyksen historiaa 1800-luvulta talvisotaan. Läsnä 28 henkeä. https://palkjarvi.fi/2023/05/02/metsastysta-karjalassa-esitys-palkjarvelaisten-tapaamisessa-29-4-2023/
2023-10-07 Karjalan Liiton varapuheenjohtaja, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen talous- ja hallintojohtaja Outi Örn. Läsnä 24 henkeä.
2023-12-02 Toimittaja, kääntäjä, kirjailija Raija-Liisa Mäkelä: Minä muilutetun tytär – Puoli vuosisataa Neuvostoliitossa. Läsnä 27 henkeä.
2024-02-03 Sotahistorian tutkija Hannu Taunula: Moteista ja mottien liepeiltä – Havaintoja ja poimintoja Raja-Karjalan mottitaisteluista 1939-1940. Läsnä 28 henkeä.
2024-04-20 Erikoislähettiläs Heikki Talvitie: Talvi- ja jatkosodan uustulkinnat ja uusi maailmanjärjestys. Läsnä 45 henkeä. https://palkjarvi.fi/2024/04/24/paakaupunkiseudun-palkjarvelaisten-tapaaminen-karjalatalossa-20-4-2024-paavo-valonen/
TUTUSTUMISKÄYNNIT JA RETKET
2008-11-22 Tutustumiskäynti Kansallisarkistoon – oppaana Ville Kontinen. Läsnä 16 henkeä.
2009-05-17 Kiertokäynti Hietaniemen hautausmaalla Lissu Kaivolehdon opastamana sekä osallistuminen kaatuneiden päivän ekumeeniseen hartauteen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Läsnä 23 henkeä. https://palkjarvi.fi/2020/12/26/paakaupunkiseudun-palkjarvelaiset-hietaniemessa-17-5-2009-kirsti-salli/
2012-10-27 Retki Järvenpäähän kuvanveistäjä Erkki Erosen vieraaksi. Tutustuminen Järvenpään kirkkoon ja Erosen kotiateljeehen. Retkellä mukana 11 henkeä + kuljettaja.
2014-11-27 Kirkkohallituksen kappeliin tutustuminen: Isäntänä Juha Kääriäinen, kappelin esittely pastori Juha Luodeslampi, hartausheti rovasti Tapio Turunen. Läsnä 25 henkeä. https://palkjarvi.fi/2020/02/03/kirkkohallituksen-kappelissa-27-11-2014-lissu-kaivolehto/
2015-04-25 Retki Kirkkonummelle: Tutustuminen Pokrovan luostarikirkkoon ja lounas Villa Dannebrogissa, Sjundbyn linna, Igor-museo, Riemukaari, maatilapuoti ja venäläinen hautausmaa. Retkelle osallistui 48 henkeä. Mukana myös Maija (seuran sihteeri) ja Erkki Närhi Joensuusta.
2016-04-23 Kevätretki Järvenpäähän ja Tuusulaan: Järvenpään taidemuseossa tutustuminen kuvanveistäjä Erkki Erosen näyttelyyn sekä Erosen pariskunnan tapaaminen, tutustuminen lottamuseoon ja lounas Krapihovissa. Retkelle osallistui 32 henkeä + kuljettaja.
2017-09-23 Syysretki Marskin majalle (Loppi) ja Suomen lasimuseoon (Riihimäki). Retkelle osallistui 36 henkeä + kuljettaja. https://palkjarvi.fi/2020/02/04/paakaupunkiseudun-palkjarvelaisten-syysretki-23-9-2017-lissu-kaivolehto/
2018-07-11-10 Kesäretki Lapinlahdelle ja Maaningalle: Lapinlahden Alapitkällä tutustuminen Suomen Asutusmuseoon ja Pyhän Kolminaisuuden tsasounaan, Alapitkän nuorisoseuran kesäteatteri ”Jaetun maan lapset”. Maaningalla tutustuminen kirkkoon eläkerovasti Jussi Huttusen johdolla, kiertokäynti hautausmaalla sekä vierailu Käärmelahdessa Varpaniemen mansikkatilalla Juvosten vieraana. Majoituimme Siilinjärvellä Kunnonpaikassa. Retkelle osallistui Helsingistä saakka 24 henkeä + kuljettaja. Perillä seurueeseemme liittyi 7 henkeä.
2022-08-9 ja 10 Osallistuminen joensuulaisten retkeen Sipooseen ja Helsinkiin. Sipoossa olimme Westermarkien vieraana ja saimme tutustua Alahovin aarteisiin. Seuraavana päivänä tutustuimme Hietaniemen hautausmaahan Lissu Kaivolehdon toimiessa oppaana. Pääsimme tutustumaan myös molempiin siunauskappeleihin. Sipoossa pääkaupunkiseutulaisia läsnä 10 henkeä ja Hietaniemessä 15 henkeä. https://palkjarvi.fi/2022/08/14/palkjarven-pitajaseuran-retki-sipooseen-ja-helsinkiin-9-10-8-2022-hilkka-hirvonen/
VALKOVUOKKOMATKAT
2011-05-23-21 Valkovuokkomatka Pälkjärvi-Sortavala-Käkisalmi-Lahdenpohja-Viipuri. Matkalla mukana 25 henkeä + kuljettaja.
2012-05-20-17 Valkovuokkomatka Pälkjärvi-Sortavala-Impilahti-Pitkäranta-Koirinoja-Lahdenpohja-Viipuri. Matkalla mukana 23 henkeä + kuljettaja.
2013-05-19-17 Valkovuokkomatka Pälkjärvi-Ruskeala-Sortavala-Lahdenpohja-Käkisalmi-Viipuri. Matkalle osallistui 20 henkeä + kuljettaja. https://palkjarvi.fi/2020/02/03/ensimmaisella-valkovuokkomatkalla-2013-anneli-weisselberg/
2014-05-18-16 Valkovuokkomatka Pälkjärvi-Ruskeala-Sortavala. Matkalle osallistui 19 henkeä + kuljettaja.
2015-05-17-15 Valkovuokkomatka Pälkjärvelle, Ruskealaan ja Sortavalaan. Matkalle osallistui 21 henkeä ja kuljettaja.
2016-05-15-13 Valkovuokkomatka Pälkjärvi, Ruskeala ja Sortavala. Matkalle osallistui 28 henkeä + kuljettaja.
2017-05-14-12 Valkovuokkomatka Pälkjärvi, Ruskeala ja Sortavala. Matkalle osallistui 12 henkeä ja kuljettaja.
KYLÄKAHVIT
2021-05-12 Naatselkä. Oppaana Kirsti Sälli. https://palkjarvi.fi/2021/05/19/naatselka-kirsti-salli/
2021-11-10 Pälksaari. Seppo Sarlund ja Tuomo Nenonen https://palkjarvi.fi/2021/11/11/tarinailta-10-11-2021/
2022-11-09 Kirkonkylä. Oppaina Iljalan alueella Kirsti Sälli, Raili Heinaro ja Paavo Kivinen. https://palkjarvi.fi/2022/11/10/kahvit-kirkonkylalla-9-11-2022/
2022-10-12 Makari. Oppaina Aino Valonen, Antti ja Tahvo Hämäläinen sekä Lissu Kaivolehto.
https://palkjarvi.fi/2022/10/11/kylakahvit-makarin-maisemissa/
