Lähdimme aamusta Liikenne Kinnusen bussilla ajelemaan kohti Sipoota.Pysähdykset Varkaudessa Jari-Pekassa ja Heinolan Tähtihovissa. Niin saatiin otettua vähän välipalaa ja oikaistua jäseniä pitkän istumisen välissä. Iltapäivällä saavuimme Majviikiin Catharina ja Henrik Westermarkin maapaikkaan ja heidän kanssaan pääkaupunki seudun Pälkjärveläiset odottelivatkin meitä.
Tervetuliaismaljana saimme mustaherukan lehdistä vadelmalla maustettua simaa joka on mitä mainion kesäjuoma. Seurustelu hetken jälkeen nautimme talonväen tarjoamia karjalanpiirakoita ja salaatteja, herkullista oli. Sitten porukkaa jaettiin useampaan ryhmään ja läksimme tutustumaan Pälkjärven Alahovin jäämistöön, joka oli saatu pelastettua sodan alettua.
Osa jäi Catharinan kanssa katselemaan heillä olevia tauluja ja kirjoja sekä Alahovin emännän asua ja raheja Catharina kertoi niistä mielenkiintoisia asioita.
Toiset lähtivät Catharin tyttären tyttären Stellan mukaan. Stella on keppihevos harrastaja ja niinpä hän lähti laukaten viemään meitä Catharinen siskon Pian kotiin. Pia asuu muutaman sadan metrin päässä Isovanhempiensa Märta ja Leonar Borgströmin 1908 rakentamassa huvilassa miehensä Pion kanssa. Heillä on se kuuluisa Keisarin sohva, jossa Aleksanteri ensimmäinen on nukkunut kun vieraili Alahovissa. Sen jälkeen sohvaa on sanottu keisarin sohvaksi. Sohvassa on ollut useita erilaisia päällisiä koska se on koko ajan perheen käytössä. Nyt Pia oli löytänyt miltei samanlaisen kankaan, kun siinä oli silloin kun keisari nukkui siinä. Siellä oli iso kaappi, peili ja tuoleja Alahovista ja ne ovat myös perheen käytössä. Aikamme paikkoja katselimme ja kuuntelimme historian havinaa.
Siirryimme Koulutuskeskus Sopukkaan, joka oli varattu meidän majoituspaikaksi, siellä meille oli varattu maittava illallinen, sen jälkeen siirryimme pihalla olevaan kotamaiseen paviljonkiin illanviettoon. Aluksi Heiskasen Tuomo laittoi puhelimesta You Tubesta tulemaan Diandran Evakonlaulun. Sitten Marja ja Timo Leskinen kevensivät tunnelmaa kertomalla Eestiläisiä sanontoja, jotka merkitsevät suomeksi ihan muuta vaikka sana on sama.
Lissu Kaivolehto kertoi omasta urastaan Hietamiemen hautausmaan työntekijänä ja myöhemmin vahtimestarina. Oli monenmoista sattumaa hänenkin työurallaan. Niinpä ilta hurahti mukavasti ja oli aika siirtyä nukkumaan.
Aamusta siirryimme Hietaniemen hautausmaalle, jossa Lissu Kaivolehto toimi oppaana, aloitimme vanhasta kappelista, joka tänä vuotena on tullut 150 vuoden ikään. Hautausmaakierroksella Lissu kertoi julkisuuden henkilöiden ja Pälkjärveen liittyvien henkilöiden haudoista ja muistomerkeistä.
Ohitimme veteraani- taiteilijoiden- ja sotilashautausmaiden lohkot. Lopuksi saavuimme Presidenttien ja muutamien politiikassa vaikuttaneiden haudoille. Sittenpä olimme uudella kappelilla, joka on rakennettu 1933 niin että ei ihan uusi. Yhteiskuva otettiin hautausmaan portin ulkopuolella ja oli aika jättää jäähyväiset ja kiitokset pääkaupunkiseudun ystävillemme.
Kun pitkä hautausmaakierros alkoi jo hieman väsyttää osallistujia niin päätettiin jättää toiseen kertaan viimeinen matka kohteemme Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha.
Kotimatka sujui mukavasti kuulumisia vaihtaessa. Kiitos vielä Catharina, Henrik, Pia ja Stella sekä Sopukan väki. Kiitos myös kaikille mukana olleille ja kuljettaja Kallelle turvallisesta matkasta.
Jutun kuvat Jaakko Jormanainen
Hilkka kertoo matkasta:
