Kansallisarkiston digitaalisesta sanomalehtiarkistosta löytyi neljä uutista vapunvietosta Pälkjärvellä vuonna 1908 ja 1910. Uutiset olivat Sortavalassa ilmestyneessä sosiaalidemokraattisessa Rajavahti-lehdessä.
Silloin politiikassa ei puhuttu vasemmistosta ja oikeistosta, vaan sosialisteista ja porvareista. Edellisiä olivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (joka sai 80 paikkaa ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907) sekä Suomen Kristillisen Työväen Liitto (2 paikkaa) ja jälkimmäisiä suomalainen puolue (59 paikkaa), nuorsuomalainen puolue (26 paikkaa), Ruotsalainen Kansanpuolue (24 paikkaa) ja Maalaisliitto (9 paikkaa; nykyinen Keskusta). [1]
Wikipedian lisäksi ensimmäisestä eduskuntavaaleista voi lukea täältä
https://palkjarvi.fi/2025/04/20/paasiaisen-viettoa-palkjarvella-1906-hannu-vaisanen/
Suomen itsenäistyminen 1917 ja /kansalais/luokka/sisällis/vapaus/veljessota/kapina 1918 laittoivat puoluepolitiikan uuteen järjestykseen.
Vaaleissa äänestyslippuun ei kirjoitettu ehdokkaan numeroa, vaan isossa vaalilipussa oli kaikki ehdokaslistat, joissa jokaisessa voi olla useampi kuin yksi ehdokas, ja valitsija veti punaisen viivan siihen listaan, jota hän äänesti [2]. Tämän takia Rajavahdin uutisessa 29.4.1908 kirjoitetaan ”pötkän vetämisestä”.
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
Koska vuoden 1907 vaalit olivat ensimmäiset yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat vaalit, monet puolueet pitivät ”harjoitusvaaleja” tai ”leikkivaaleja”, ja lehdet julkaisivat ohjeita äänestämisestä, esimerkiksi [3].
Venäjän vallan aikana eduskuntavaalit pidettiin 1907, 1908, 1909, 1910, 1911, 1913, 1916 ja 1917, koska Venäjän tsaari hajotti eduskunnan aina, kun se teki hallitsijalle epämieluisia päätöksiä. Levottomien olojen takia vaalit jäivät pitämättä 1918, ja seuraavat vaalit olivat maaliskuussa 1919.
=========================================
1900-luvun alussa sosialistit keräsivät kannattajiaan työväenyhdistyksiin ja porvarit nuorisoseuroihin [4]. Niinpä ensimmäisessä uutisessa valitetaan, että väkeä yritetään vetää pois työväen omista juhlista.
— Oikein kahwin ja wehnäpullan kanssa owat Pälkjärwen ja Kurikan nuorisoseurat päättäneet, wappuna wetää työwäkeä omista wappujuhlistaan pois.
Onhan heillä millä komeilla; sillä saiwathan nuorisoseurat porwarilliselta eduskunnalta 30 tuhatta markkaa kahwirahoja. Toista se on meidän, jotka saamme nuo kahwi rahat waltion kukkaroon hankkia.
Rajavahti 24.4.1908, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683044?page=2
=========================================
Tämän uutisen alussa mainitut ensi vaalit tarkoittavat eduskuntavaaleja 1.–2.7.1908.
Pälkjärwi.
Täällä käwi eräs hieno Helsingin herra neuwomassa mihin kohtaan se pötkä ensi waaleissa on wedettäwä, että se ei kuten wiime waaleissa menisi sosialistein koluun, josta seuraa, herran sanain mukaan, eduskunnan hajotus. Lopuksi nosti herra aikamoisen melun kuin alkoi tulla wasta wäitteitä ja siunatuksi päätökseksi käski herra sosialisteja ulos, mutta sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä sillä se käwi niin hullusti, että arwoisa herra jäi yksin pirtiin! Se oli kauhistuttawa temppu, jonka herra ensi kerralla warmaan jättää uusimatta.
Ensi Wappuna päätti Pälkjärwen työwäen yhdistys wiettää juhlan, josta kertyneet warat tulewat Rajawahdin hywäksi. Siis muistakaa P:järweläiset sitä päiwää! Kertykää joukolla silloin klo 2 j. p. p. lippumme juurelle Linnunwaaran tiehaaraan, josta marssitaan Puikkolaan H. Nylanderin taloon.
Esa.
Rajavahti 29.4.1908, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683046?page=2
=========================================
Vuoden 1910 vappu-uutisessa ”järjestymättömät” tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät olleet sosialidemokraattisen puolueen jäseniä.
Wappu Karjalassa.
— Wappujuhlaa wietettiin Pälkjärwen Puikkolan kylässäkin oikeen runsaalla ohjelmalla. Osanottajia oli noin parisen sataa henkeä, jotka mielenkiinnolla seurasiwat ohjelman suorittamista.
Kansalaiskokoukseen, joka pidettiin ohjelman alkajaisiksi, oli tullut suurin osa järjestymättömiä, mutta kun oli kysymys waltiollisista asioista, oliwat hekin kowia ponsien kannattajia. Ponnet tullaan julkasemaan piakkoin tässä lehdessä.
Kokoukseen osanottajat muistakaa wast’edeskin, että yksimielisyys on woimaa!
Rajavahti 18.5.1910, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683199?page=2
=========================================
Ponnet julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Niistä kolme ensimmäistä tuomitsivat Venäjän toimet Suomen autonomisen aseman lakkauttamiseksi. Kolmannesta ponnesta katso [5]. Neljännessä kohdassa väkijuomien kuljetuskiellon lakkauttamista vastustettiin siksi, että kieltolaki kuului sosiaalidemokraattisen puolueen vaatimuksiin. Viidennen kohdan pelikorttisuostunta tarkoittaa pelikorteille asetettua suostuntaveroa [6].
Kansalaiskokouksia.
Pälkjärwen Puikkolan Miinalaisten talossa pidettiin kansalaiskokous t. k. 1 pnä, jossa ilmitulleiden asioiden johdosta hywäksyttiin seuraawat ponnet:
1:si. Kokous lausuu mitä jyrkimmän paheksumisensa, Wenäjän ministerineuwostolle siitä häikäilemättömästä raakuudesta millä se on Suomen perustuslakeja wastaan hyökännyt ja waatii että lakiemme pyhyys on järkyttämättömänä taattawa, niin Wenäjän kuin Suomenkin wirkailijain puolelta, sillä muita asetuksia kuin meille wahwistettettuja emme woi pyhänä pitää ja kunnioittaa.
2:si. Kokous hywäksyi eduskunnan menettelyn siinä kun se kerrankin ryhtyi yksimielisenä puolustamaan maamme oikeuksia, ja lausui toiwomuksenaan että se wast’edeskin seisoisi järkähtämättömänä perustuslakiemme takana.
3:ksi. Lausuttiin jyrkkä kielto miljoonain myöntämisestä Wenäjän sotilastarkoituksiin, koska Suomi ei tarwitse sotalaitosta.
4:si. Suomen keisarilliselle senaatille lausuu kokous mitä jyrkimmän paheksumisensa wäkijuomain kuljetuskiellon lakkauttamisesta, Suomen waltionrautateillä ja waatii että senaatti palauttaa sen mitä pikemmin entiseen woimaansa.
5:si. Pelikorttisuostunnan suhteen oli kokous sitä mieltä että se olisi lakkautettawa, sillä eihän Suomen lait tiedä mitään pelihelweteistä, ja siis on sen wälikappaleilta lain-woima lakkautettawa.
Rajavahti 20.5.1910, s. 3.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/683200?page=3
=========================================
Lopuksi kerron, että Iljalan työväenyhdistys päätti viettää iltaman vappuna 1938, ja siihen lupautui puhujaksi isoisäni, pälkjärveläinen SDP:n kansanedustaja Jalmari Väisänen [7] (joka oli samaisen työväenyhdistyksen puheenjohtaja). Pöytäkirja kertoo 20.3.1938:
”9§. Luettiin sos-dem Piiritoimikunnan kiertokirje helmikuulta 1938 ja yhdistyksen tietoon saadetuksi merkittiin. Samalla päätettiin sen johdosta, että vappuiltama pidetään yhdistyksen talolla 1.5.-38. Puhujaksi lupautui Jalmari Väisänen. Tästä ilmoitetaan Piiritoimistoon jotta lähettävät toisen puhujan jos Väisänen joutuu muualle vapuksi puhumaan.”
Yleensä Piiritoimisto lähetti isoisäni puhumaan suuremmille paikkakunnille, Kansan Voiman mukaan 1928 Utraan (tällöin hän ei vielä ollut kansanedustaja), 1929 Värtsilään, 1930 Polvijärvelle, 1931 Outokumpuun, 1932 Tohmajärvelle, 1934 Enoon, 1935 Outokumpuun, 1936 Valtimolle, 1937 Polvijärvelle, 1941 Tuupovaaralle ja 1943 Juukaan.
Vapun lisäksi hän kävi puhujamatkoilla muulloinkin, sekä silloin, kun vasta pyrki kansanedustajaksi (katso [8]), että kansanedustajan uransa jälkeen.
Vappujuhlissa oli yleensä kulkue, tervehdyspuhe, erilaista ohjelmaa ja juhlapuhe.
=========================================
Lähteitä Rajavahdin lisäksi:
[1] Eduskuntavaalit 1907.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1907
Wikipediassa on artikkelit kaikista mainitsemistani puolueista.
[2] Kuopion läänin itäisen vaalipiirin vuonna 1907 toimitettava edustajan vaalia varten ilmoitettujen ehdokaslistojen alustava yhdistelmä. Karjalan Sanomat 19.2.1907, s. 2–3.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/647117?page=2
[3] Ohjeita walitsijoille ehdokaswaalia warten. Yhdenvertaisuus 1.3.1907, s. 1.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/792208?page=1
[4] Nuorisoseuraliike. Tietosanakirja VI. Tietosanakirja Oy, Helsinki 1914, palstat 1359–1361.
https://runeberg.org/tieto/6/0708.html
[5] Sotilasmiljoonat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasmiljoonat
[6] Suostuntavero: ”Ennen vuotta 1919 eduskunnan sellaisiin tarpeisiin myöntämistä määräaikaisista veroista, joihin valtion vakinaiset tulot eivät riittäneet.” Nykysuomen sanakirja III. WSOY, Porvoo 1966. s. 354.
[7] Kansanedustajat > Jalmari Väisänen
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911778.aspx
[8] Rekiajot Kunnasniemellä
https://palkjarvi.fi/2022/02/13/rekiajot-kunnasniemella-hannu-vaisanen/
Artikkelin otsikkokuvassa on pälkjärveläisiä maaottelumarssilla Maaningalla 1941. Kuvan on ottanut Martti Kilpiranta.
