Juttusarjani jatkosodan vuosista Pälkjärvellä jatkuu. Lehtiuutisten lisäksi juttuun sisältyy aineistoa myös suojeluskunnan arkistosta, mm. otteita mielialatiedotteista ja sotavangeista. Ne vuorottelevat aikajärjestyksessä lehtiuutisten kanssa. Suorat lainaukset on kirjoitettu kursiivilla.
Suojeluskunnan paikallispäälliköllä P. B. Köhlinillä riitti raportoitavaa P-Karjalan suojeluskuntapiirin esikuntaan. Kerran kuussa oli laadittava mielialatiedote sekä tehtävä raportti sotavankileirien tarkastuksesta. Molempien laatimisiin oli esikunta antanut tarkat ohjeet. Mielialatiedotteet oli varustettu punaisella leimalla SALAINEN.
12.1.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Elintarviketilanne täällä on tyydyttävä. Salakauppaa ei tietojemme mukaan ole täällä harjoitettu. Polttopuutilanne on hyvä. Jalkinetilanne on edelleen huolestuttava. Väkijuomien käyttöä ei ole huomattu lainkaan.
Suhtautuminen puolustuslaitokseen, sotilaisiin, sotaan ja sen päämääriin on edelleenkin ollut luottamuksellinen. Mitään erimielisyyksiä ja tyytymättömyyttä ei ole ollut havaittavissa.
14.1.1943 Kirje P-Karjalan sk. piirin esikunnasta – Sotavankileirien tarkastus
Koska P-Karjalan skp:n esikunnasta ei ole mahdollisuutta järjestää kyllin tehokasta sv. leirien tarkastusta, käsken paikallispäälliköitä tästä alkaen tarkastamaan alueellaan olevat sotavankileirit kerran kuukaudessa. Tarkastuksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus jokaisen kuun 30. päivään mennessä P-Karjalan skp. E:n is. toimistolle.
Tarkastuksessa tuli huomioida vartioinnin järjestely ja työnteon tarkkailu että vankeja käytetään sellaiseen työhön johon heitä on anottu. Tarkastusselostuksessa oli käytävä ilmi SV. leirien lukumäärä ja vahvuus, vartijoiden vahvuus ja mahdolliset epäkohdat. Lisäksi paikallispäälliköitä kehotettiin uudelleen lukemaan esikunnan lähettämät sotavankeja koskevat kirjelmät.
Salaiseksi merkityn kirjeen allekirjoittaja on skp:n komentaja majuri Aarne J. Rainio
Kirjeen liitteenä oli kahden sivun mittainen, 12 kohtaa käsittävä vartiointia, mahdollista karkaamista yms. koskevat tiukat säännöt, joista lainaan kohdan 11. On tarkoin valvottava, etteivät vartiomiehet, eikä siviiliväestö pääse luvattomasti seurustelemaan sotavankien kanssa.
15.2.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Elintarviketilanne on nykyisin tyydyttävä. Tietojemme mukaan ketään ei ole syytetty elintarvikerikkomuksista. Annettuja työmääräyksiä on yleensä noudatettu hyvin. Muutamia niskuroivia työntekijöitäkin on ollut, vaan heitä vastaan on jo ryhdytty asianvaatimiin toimenpiteisiin. Jalkinetilanne on edelleenkin huolestuttava. Väkijuomien käyttö on ollut perin vähäistä.
7.3.1943 Laatokka – Kirkkoherran vaali
Tuomiokapituli on määrännyt Värtsilän seurakunnan virkaan kolmannelle vaalisijalle asetetun Pälkjärven seurakunnan kirkkoherran V. V. Korvenheimon suorittamaan vaalinäytteensä huhtikuun 11. päivänä. Vaali tapahtuu 18. päivänä huhtikuuta 1943 ja on Tohmajärven seurakunnan kirkkoherra, rovasti S. leskinen määrätty se toimittamaan.
8.3.1943 Karjalainen – Sähköistämishanke
Tiedustelimme eilen Pälkjärven sähköistämishankkeen päämieheltä Lauri Kiviseltä, joko siellä kohta »valkenee», sillä pitäjän olisi pitänyt jo vähitellen päästä sähköstä osalliseksi. Saimme kuulla, että paikan päällä on asiat hoidettu jo melko valmiiksi, mutta päämuuntaja, josta kaikki lopullisesti riippuu, on jäänyt toimitusaikana tulematta. Sitä nyt vain odotetaan. Korkeajännityslinjat on suurin piirtein ja paljon matalajännityslinjojakin ajettu. Kaikki pikkumuuntajat on hankittu ja osaksi jo asennettukin paikoilleen.
Asia on sitä myöten valmis, että päämuuntajan saavuttua voidaan muutamassa päivässä saada sähkövirta kirkonkylään ja Makarin piireihin sekä sen jälkeen vuorollaan koko pitäjän muihin osiin. Samanaikaisesti verkosto ulotetaan myöskin Ruskealan Pirttipohjaan. Kuten tunnettua, saa Pälkjärvi sähkön sitten – kun mainittu viimeinen este tieltä poistuu — Värtsilän—Hämekosken voimalinjasta, joka kulkee sopivasti pitäjän halki.
14.3.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Asujamiston suhtautuminen puolustuslaitokseen, sotilaisiin, sotaan ja sen päämääriin on edelleenkin ollut luottamuksellinen. Mitään erimielisyyksiä ei ole ollut havaittavissa. Viimeaikoina täällä lomilla käyneiden sotilaidenkaan mielialoissa ei ole ollut mitään tyytymättömyyteen viittaavaa. (Tätä vakuutetaan vähän eri sanakääntein jokaisessa mielialatiedotteessa).
Elintarviketilannekin on ollut tyydyttävä. Ainoastaan jalkinetilanne on edelleenkin sellainen, joka vaatisi pikaista korjausta.
14.4.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Elintarviketilanne on nykyisin tyydyttävä ja kaupoista on yleensä saanut ostaa kaikkia elintarvikekorteilla saatavia ruokatarpeita. Kevätviljojen siemeniä on niin ikään ollut kaupoissa saatavana joten kenenkään kylvöalat eivät jää kylvämättä.
Työvoimasta on esiintynyt puutetta, mutta olemme ryhtyneet toimenpiteisiin vankityövoiman saamiseksi. Todennäköisesti sotilaitakin lomautetaan kiireisimpien kevättöiden ajaksi jokunen määrä, niin on hyviä toiveita että kaikki kevättyöt tulevat aikanaan tehdyiksi. Karjanrehuista ei saamiemme tietojen mukaan tule olemaan puutetta.
Jalkinetilanne heikkenee päivä päivältä, sillä kaupoista ei ole saatu ostaa muutamia kumiterikkäitä lukuun ottamatta mitään jalkineita.
20.4.1943 Asevelvollisten lomauttaminen kevättöihin
Kevättöihin saapuvien asevelvollisten aseiden ja varusteiden suhteen suojeluskuntaa ohjeistettiin tarkkaan. Aseet oli loman ajaksi luovutettava suojeluskuntaan, jossa ne varastoitiin niille erikoisesti varattuun paikkaan luovuttajan nimellä varustettuna. Ennen varastoimista aseet oli puhdistettava ja voideltava. Oli ehdottomasti valvottava, ettei aseita kulkeudu miesten mukana heidän koteihinsa.
Henkilökohtaiset varusteet oli jokaisen lomautetun vietävä viimeistään seuraavana päivänä kotipitäjään saapumisesta suojeluskunnan varastoon säilytettäväksi. Kukin varuspakkaus oli nimettävä selvästi, että mies saa varmasti omansa lähtiessään komennukselta takaisin.
28.4.1943 P. B. Köhlin – Sotavankitiedote
Vankien kuljetuksesta aiheutuvan työhukan vähentämiseen ja paremman työtehon saavuttamisen vuoksi vangit on sijoitettu pitäjän eri kyliin seuraavasti: Kurikkaan 7, Ristiselkään 12, Iljalaan 4, Jeroon 5, Puikkolaan 4 ja Pälksaareen 6 miestä. Vankeja on nyt yhteensä 38.
Kullakin leirillä on vartijoina suojeluskuntalaisia ja luotettuja ilmansuojelumiehistöön kuuluvia miehiä. Kukin työnantaja maksaa vartiomiehille palkan osuutensa mukaan.
Kaikkiin vartiopaikkoihin on jaettu Is. muodostelmalle lähetettyjä kiväärejä ja panoksia. Leiripaikat ovat sellaisissa paikoissa, että jos vangin onnistuisi karata, niin nopealla hälytyksellä on heti saatavissa aseellisia miehiä karkulaista pidättämään. Vartiomiehistölle on karkaamisten varalta annettu tarkemmat ohjeet. Vartioinnin tärkeyttä on myös korostettu.
Vankien ruokintaan tarvittavat ruokatarpeet on ostettu työnantajien paikalliselta kansanhuoltolautakunnalta saaduilla ostoluvilla. Työnantajat ovat lisäksi antaneet vangeille piimää, kuorittua maitoa ym. lisäravintoa, joten vankien muonituksessa ei ole ollut mitään valittamisen varaa.
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
3.5.1943 Ohjeistusta sankarihautajaisiin
P-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunnasta tulee kehotus suojeluskuntien paikallispäälliköille kansan hyvän mielialan ylläpitämiseksi sankarihautajaisiin nähden noudattamaan muodollisia yhdenmukaisuuksia.
Sankarivainajat pidetään kaikki samanvertaisina. Suojeluskunnan lipulla kunnioitetaan kaikkia sankareita. Hauta havutetaan ja kaunistetaan kaikille. Ellei suojeluskunta (lotat tai sotilaspojat) voi punoa havuseppeletä tai muuten seppelettä hankkia, se voi kunnioittaa adressilla.
Sankarihautajaiset ovat yhteisiä kansanjuhlia, jotka on toimitettava määrätyllä pieteetillä. Suojeluskuntien tulee voida saada ainakin lippuvartio haudalle, siunauskappeliin tai kirkkoon. Eihän mieskään tulilinjassa voi kieltäytyä vartiovelvollisuuksistaan. Kotirintama siis myös vartiopalvelusta suorittamaan.
14.5.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Mitä tulee asukkaidemme mielialoihin, emme ole havainneet mitään sellaista joka antaisi aihetta huolestumiseen.
Toukotöiden ollessa parhaillaan käynnissä ovat muutamat henkilöt käyneet valittamassa etenkin vetovoiman puutetta. Täällä on jo kaksi traktoria työssä ja yksi on tulossa lisää ja kun näillä työskennellään useammassa vuorossa, niin käsityksemme mukaan muokkaustyöt tulevat ajallaan suoritetuiksi.
Varattomien rintamamiesten perheille joille on tuottanut vaikeuksia siemenviljan osto, on paikallisen Aseveliyhdistyksen varoista annettu avustuksia ja lisävaroja tähän tarkoitukseen on anottu Aseveliliitolta, joten kenenkään maat eivät jää kylvämättä varojen puutteessa. Yleensä kaikki pitäjäläiset kuin myös viljelyslomille lasketut sotilaat yhteisvoimin ponnistelevat kevättöiden suorituksessa kukin parhaansa mukaan.
Liittolaisemme Saksan tilapäiset vastoinkäymisetkään eivät ole sanottavasti vaikuttaneet pitäjäläistemme ja sotilaidemme mielialoihin. Täällä käsitetään niin kuin ehkä muuallakin Suomessa, että puolustussotamme johon meidät on pakotettu vastoin omaa tahtoamme, on käytävä voitokkaaseen loppuun saakka.
15.6.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Asujamisto on edelleenkin yksimielistä ja koettavat kykynsä mukaan auttaa ja tukea toinen toistaan. Kevätkylvötkin on vähäisestä työmäärästä huolimatta saatu kunnollisesti ja ajallaan suoritetuksi.
Täällä lomilla käyneiden sotilaidenkaan mielialoissa ei ole ollut huomattavissa lamaantumisen merkkejä. Kun pitäjäläisten toimesta lähetettiin kaikille asepalveluksessa olleille sotilaille lahjapaketit, niin heidän lähettämistään kiitoskirjeistäkin on käynyt ilmi, että he käsittävät, että niin rintamapalveluksessa olevien kuin täällä kotirintamallakin yhteisvoimin työskennellen parhaiten selviydytään sodan aiheuttamista kannettaviksemme asetetuista vaikeuksista.
13.7.1943 Laatokka – Sankarihautaus
Viimesunnuntaina siunattiin Pälkjärven sankarihautaan sotamies Kuuno Eschner Pälkjärven Kurikasta. Suojeluskunnan lippuvartio oli läsnä tilaisuudessa. Pälkjärven sekakuoro esitti laulua kanttori M. Kilpirannan johdolla. Ruumiinsiunauksen toimitti kirkkoherra V. Korvenheimo puhuen samalla vainajan muistolle.
Omaisten puolesta laskettiin lukuisia seppeleitä ja sankarivainajan muistoa oli kunnioitettu lukuisten kukkasrahastojen kautta. Suojeluskunnan ja lottien yhteisen seppeleen laskivat paikallispäällikkö P. B. Köhlin ja lotta Aune Mölsä. Kunnan hoitokunnan seppeleen laskivat kanttori M. Kilpiranta ja lotta Sirkka Kolehmainen.
Lopuksi laulettiin yhteisesti virsi ”Sun haltuus rakas isäni”. Haudalta kokoonnuttiin Pälkjärven osuuskassan talolle, missä lotat tarjosivat hautajaiskorvikkeet.
14.7.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Jalkinetilanne näyttää huonontuvan päivä päivältä, sillä kaupoissa ei ole ollut vuosikaupalla saatavissa edes korjaukseen tarvittavaa nahkaa uusista jalkineista puhumattakaan. On täytynyt tulla toimeen ennen hankituilla jalkineilla ja ne alkavat nyt moneltakin olla täysin lopussa.
Ravintoaineita on ollut saatavana. Kenenkään ei ole siinä suhteessa tarvinnut kärsiä puutetta. Rakennustarvikkeitakin on ollut saatavissa välttämättömimpien rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen.
26.7.1943 Asevelvollisten lomauttaminen sadonkorjuutöitä varten
Syksyn sadonkorjuutöitä varten joukko-osastoista lomautettiin asevelvollisia kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 1.8-1.9.1943 väliseksi ajaksi ja toinen erä 1.9- 1.10.1943 väliseksi ajaksi.
Kotipaikkakunnalle saavuttua heidän tuli ilmoittautua suojeluskunnan paikallis- ja työvoimapäällikölle. Varusteet tuli luovuttaa suojeluskunnalle viikon kuluttua saapumisesta. Aseista ei tällä kertaa tiedotteessa ollut mainintaa.
30.7.1943 Laatokka – Nuorten talkoolaisten kesäjuhla
Pälkjärven Ilmakan nuoret talkoolaiset viettivät kesäjuhlaansa sunnuntaina heinäkuun 25. päivänä Ilmakan kansakoululla. Sää suosi osanottajia, joita oli koulun luokkahuone täynnä. Ohjelma aloitettiin virrellä ”Oi kuningasten kuningas” ja sen jälkeen talkoolainen Aune Turunen lausui juhlayleisön tervetulleeksi.
Seurasi talkoolaisten tyttöjen esittämää kuorolausuntaa ja tämän jälkeen pieni talkoolainen Irma Koljonen esitti yksinlauluna ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”. Sitten esitti Hilma Laukkanen runon ”Talkoolaulu” Tämän jälkeen nuorten talkoopäällikkö opettaja T. J. Leini piti juhlapuheen. Tässä puheessaan hän kosketteli yleensä työn tärkeyttä ja työn juhlan merkitystä. Sitten saatiin nähdä esitys ”Pientä työväkeä”. Seurasi väliaika, jolloin saatiin nauttia mehua ja mustikoita ja olipa myytävänä arvoilla itse tehdyt nykyaikaiset ”nirunarukengätkin”.
Väliajan jälkeen esitti pieni talkoolainen Aune Kortelainen runon ”Pieni peltomies” ja Unto Kortelainen pakinan ”Miksi Etukylän väellä on suu auki vielä tänäänkin”. Sitten nähtiin talkoolaisten esittämä kuvaelma ”Talkoosatu” ja sen jälkeen seurasi vastantekokilpailu, jossa oli osanottajia 14 poikaa ja tyttöä. Mestariksi tuli Unto Kortelainen. Toisena Maire Tukiainen, kolmantena Aune Kortelainen, neljäntenä Anja Köhlin ja viidentenä Anneli Rouhiainen. Kaikki nämä saivat pienet palkinnot ja komea hei-huuto kajahteli heille. Sitten vielä saatiin nähdä tyttöjen esittämänä ”Sarka”, ja työnjuhla loppui yhteisesti laulettuun Karjalaisten lauluun.
Lähetin ylläolevan lehtijutun viisi vuotta sitten Unto Kortelaiselle kysyen muistaako hän tuota juhlaa. Unto oli juhlan aikaan pari viikkoa vaille 13 vuotta. Ei Unto juhlaa muistanut, totesi vain: ”On hienoa muistella, että joskus on tuollainenkin juhla vietetty.” Samalla hän mainitsi jutun kolmesta nimivirheestä. Olen korjannut nimet juttuun.
7.8.1943 Karjalainen – Kirkko korvataan rakentamalla kappeli
Pälkjärvi on ollut kirkkoa vailla takaisinvaltauksesta lähtien koska väliaikaiset ”isännät” olivat purkaneet kirkon ja kuljettaneet rakennustarpeet omiin tarkoituksiinsa Pälksaareen. Kun seurakuntalaiset pääsivät vähitellen muuttamaan takaisin kotiin, pidettiin jumalanpalveluksia aluksi eli syyskuusta 1941 lähtien Alahovissa sekä sen jälkeen syyskuusta 1942 lähtien aina tähän asti kunnantalossa. Suurimpia juhlia, esim. jouluna, on pidetty kirkonkylän kansakoulussa, koska siinä on tilavammat paikat, mutta se on ollut jokaviikkoiseksi hartaudenviettopaikaksi liian syrjässä.
Seurakunnan kirkkoherralta V. Korvenheimolta saamiemme tietojen mukaan suunnitellaan nyt parhaillaan väliaikaisen kirkon rakentamista, koska uuden oikean kirkon rakentaminen riippuu tulevista korvauksista ym. avustuksista. Sitä varten säilytetään kumminkin entisen kirkon paikka koskemattomana. Kysymyksessä on nyt aluksi kappelin rakentaminen vanhan 1700-luvulta peräisin olevan kellotapulin paikalle, mihin kirkosta oli matkaa yli kilometri ja mikä tuhoutui sodan aikana. Kappelia, jota varten rakennuslupa on jo myönnetty, käytettäisiin aluksi väliaikaisena kirkkona sekä myöhemmin, kun on päästy normaaleihin oloihin yhdistettynä siunauskappelina ja rukoushuoneena.
Piirustuksille, jotka on laatinut rakennusmestari A. Halinen Pälksaaresta, odotellaan parhaillaan vahvistusta.
Kappeli suunnitellaan rakennettavaksi n. 200 henkeä varten. Se valmistetaan pääasiallisesti tiilistä, joita jäi tuhansia kappaleita venäläisiltä. Vanhasta kirkosta säilyivät myöskin kattopellit, jotka nyt ovat tarpeen. Puuosat, kuten lattia, saadaan samoin säilyneistä puista. Siihen tulee uunilämmitys. Kappelin yhteyteen tulee myös vahtimestarin asunto. Nyt vaan toivotaan, että rakennus saadaan vesikattoon jo kuluvana syksynä.
Väliaikaiseen kirkkoon rakennetaan myöskin torni, mihin Pälkjärven entisen kirkon kellot, jotka samoin kuin kirkon muut kalleudet ehdittiin ajoissa evakuoida Tohmajärvelle, aiotaan sijoittaa. Urut jäivät, kuten muistettaneen, ryssien saaliiksi, mutta tavallinen urkuharmooni on luvassa alkutarvetta tyydyttämään.
Vaikein puoli hankkeessa on rahoituskysymys, mistä sen lopullinen toteutuminen riippuu. Kustannusarvio nousee n. 400 000 markkaan, mistä osa aiotaan hankkia seurakunnan metsänmyyntituloilla. Suomen Kirkon Keskusrahastosta on tarkoitukseen anottu avustusta, ja myöskin Kirkkoja Karjalaan-keräyksestä toivotaan jotain saatavan. Jos tämä puoli saadaan tyydyttävällä tavalla järjestymään, voivat pälkjärveläiset ennen pitkää kokoontua jälleen omaan pyhättöön, tosin vaatimattomaan, mutta uutta kirkkoa odoteltaessa sekin riittää seurakuntalaisten kokoontumispaikaksi ja aikanaan saa palvella varsinaista tarkoitustaan.
14.8.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Asukkaiden mielialoissa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut lamaantumiseen viittaavia oireita.
Jälleenrakennustyöt ovat käynnissä koko pitäjän alueella. Kaikki ahertavat parhaansa mukaan rappeutuneiden kotiensa ja viljelystensä kunnostamiseksi. Työvoiman niukkuudesta huolimatta, muutamia tiloja lukuun ottamatta, tulivat heinätyötkin ajallaan suoritetuksi ja heinä saatiin hyvänä korjuuseen.
Vilja- ja perunasato näyttää lupaavalta. Jos korjuutöihin saadaan riittävästi työvoimaa, niin suurin osa pitäjäläisistä tulee toimeen kotoisella viljalla. Hyvä sato on omiaan kohottamaan asukkaiden mielialoja.
Ajaksi 1.8-1.9.1943 sadonkorjuulomille päästetyt sotilaat ovat käyneet valittamassa, että heille myönnetty loma sattui epäsopivaksi ajaksi, sillä viljojen valmistumisesta johtuen jää varsinainen sadonkorjuu ja puintityöt enimmältä osaltaan syyskuun puolelle. Edellä mainituista syistä olisi erittäin tarpeellista, että nyt lomilla olevien sotilaiden lomia voitaisiin jatkaa parilla viikolla. Silloin he ehtisivät saada sadon korjatuksi ja voisivat taas kotihuolista vapautuneina palata kukin vartiopaikoilleen maanpuolustustehtäviään suorittamaan.
Jalkinetilanne on edelleenkin huolestuttava ja pahenee päivä päivältä. Raittiustilanne on ollut hyvä ja päihtyneitä henkilöitä näkyy hyvin harvoin.
17.8.1943 Laatokka – Sankarivainajien muistojuhla
Sankarivainajien muistojuhlaa vietettiin Pälkjärvellä viime sunnuntaina. Tilaisuus alkoi klo 12 venäläisten purkaman kirkon raunioilla, jonne juhlayleisöä oli kokoontunut varsin runsaasti sateisesta säästä huolimatta. Virren jälkeen kirkkoherra V. Korvenheimo puheessaan kuvaili viimeistä sankarivainajien siunaustilaisuutta Pälkjärven kirkossa ennen kuin se jätettiin uusien isäntien valtaan. Samalla hän palautti mieliin seurakuntalaisten lähdön rakkaasta kotipitäjästä vieraisiin oloihin.
Vaikuttavan puheen päätyttyä kirkkokuoro lauloi kanttori M. Kilpirannan johdolla ”On Jeesus nimi ihanin, sielulle uskovan”. Sen jälkeen puhui rovastinrouva Anni Siimes, joka vaikutti aikanaan yli 20 vuotta pappilanemäntänä Pälkjärvellä. Hän muisteli liikuttavalla tavalla puheessaan miesvainajansa työtä seurakunnan paimenena varsinkin papillisissa tehtävissä nyt iäksi menetetyssä kirkossa.
Kun oli laulettu virsi, siirryttiin läheiselle sankarihaudalle. Kuoro lauloi täällä ensin, minkä jälkeen kirkkoherra Korvenheimo omisti sanansa sankarivainajien omaisille, kiittäen heitä siitä uhrista, jonka he olivat isänmaalle ja kotiseudulle antaneet. Kuoron esitettyä laulua rovastinrouva Siimes puhui jälleen, kosketellen samoja asioita kuin edellinen puhuja. Puhe päättyi loppurukoukseen, ja kohottava tilaisuus lopetettiin virrellä.
18.8.1943 Laatokka – Marttajuhlia
1.8.1943 klo 19 viettivät Pälkjärven Läävin martat kesäjuhlaansa Läävillä K. Lehtisen talossa. Tilaisuus alkoi sotamies Mannerin alkusoitolla. Tervehdyspuheen piti emäntä Ida Rouhianen. Rouva Anni Peltomaa lausui runon ”Vanha Markku”. Kertomuksen ”Hyvä emäntä” luki Sakari Rouhianen. Saatiin kuulla yksinlaulua ”Jo Karjalan kunnailla”, Laps´ Suomen ällös vaihda pois” ja ”Taivas on sininen ja valkoinen”, jotka esitti neiti Lahja Kosonen. Havaintoesityksiä esitti neuvoja Sirkka Korhonen.
Seurasi väliaika, jolloin martat tarjosivat korviketta ja mehua. Huutokaupalla myydyt kakut, piirakat, marjat ym. tekivät hyvin kauppansa.
Väliajan jälkeen jatkettiin ohjelmaa. Esitelmän piti neuvoja Sylvi Rouhiainen. Saatiin nähdä kylän nuorien marttojen esittämiä kansantanhuja. Runot ”Kehrääjä äiti” ja ”Sunnuntai” lausui neiti Eila Lehtinen. Neuvoja Korhosen taidolla esittämät ”Juakko ja Tilda” ja ”Akat pyykkirannassa yleisö palkitsi runsailla suosionosoituksillaan. Juhlatilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun ”Karjalaisten lauluun”. Tilaisuutta suosi kaunis sää ja yleisöä oli runsaanlaisesti.
Pälkjärven Marttayhdistyksen kesäjuhla pidettiin sunnuntaina 15.8.1943 Iljalan koululla. Ohjelmaa oli runsaasti, päänumerona rovastinrouva Anni Siimeksen puhe. Rouva Anni Kilpiranta piti tervehdyspuheen. Marttakuoro lauloi rouva Irja Kivisen johdolla. Tilaisuudessa esitettiin lausuntanumeroina mm. vuonna 1941 sankarikuoleman kärsineen lotta Maire Siimeksen runoja.
Sadesäästä huolimatta yleisöä oli runsaasti.
30.8.1943 P. B. Köhlin – Sotavankitiedote
Täällä olevien sotavankileirien ja niissä olevien vankien lukumäärä on seuraava: Kurikassa 10, Ristiselässä 13, Ilmakassa 10, Iljalassa 11, Puikkolassa 6, Jerossa 10, Makarissa 6, Pälksaaressa 12 ja kotiryssinä 7. Vankeja on yhteensä 85.
Vartioinnista ovat huolehtineet työnantajat. Jokaisella vartiomieheksi hyväksytyllä henkilöllä on myös ase käytettävänä.
Sotavankileirin 16 taholta, josta vangit on tänne annettu, on kuluneen kuukauden aikana käyty tarkastamassa kaikkien täällä olevien sotavankien sijoituspaikat. Vankien pitäjille ja vartiomiehille on erikoisesti huomautettu vartioinnin tärkeydestä.
Toistaiseksi eivät pitäjäämme sijoitetut vangit ole yrittäneet karata. Tänne sijoitettuja vankeja on ruokittu määräysten mukaisesti ja heitä on käytetty niissä töissä joihin heitä on pitäjämme työvoimapäällikön toimesta annettu.
9.9.1943 Laatokka – Asko-yhtymä 25 vuotta
Lahden huonekaluteollisuudessa on uranuurtajan asema nykyisellä Asko-yhtymällä, joka näinä päivinä tulee 25 vuotta vanhaksi.
Syyskuussa v. 1918 aloitti nimittäin Lahdessa vuokrahuoneissa toimintansa Lahden Puuseppätehdas niminen tehdaslaitos. Sen perustaja oli suurelle yleisölle silloin tuntematon August Avonius. Tämä mies, joka nyttemmin tunnetaan tehtailija August Asko-Avoniuksena, aloitti yrityksensä käytännöllisesti katsoen tyhjin käsin, tukenaan ainoastaan perinlahjainen ammattitaito ja rohkea yrittäjämieli. Hän on syntynyt Pälkjärven pitäjässä v. 1887 kyläpuusepän poikana.
Käytyään kotipitäjässään kansakoulun ja sen jälkeen E. Mäkisen tunnetun ammattikoulun Sortavalassa, alkoi hän käytännössä perehtyä ammattiinsa, työskennellen mm. puusepäntehtaissa ulkomailla viitisen vuotta. Tällöin hänessä heräsi myös ajatus huonekalujen tehdasmaisesta valmistuksesta Suomessa. Aloittaessaan tehtaansa hän lähti joukkovalmistuksen (sarjavalmistus) pohjalta.
Asko-yhtymä on kasvanut perin vaatimattomasta alusta alallaan mahtavaksi liikkeeksi maassamme. Kun syyskuussa v. 1918 toiminta aloitettiin, oli 5 työntekijää, viisi vuotta myöhemmin eli v. 1923 n. 50, v. 1928 työntekijöitä oli 125, v. 1933 yli 200 ja v. 1928 yli 400. Kun tytäryhtiöiden henkilökunnat otettiin huomioon, sai mainittuna vuonna n. 550 henkilöä toimeentulonsa Asko-yhtymältä.
Aukusti Asko-Avoniuksella oli maatila Makarissa ja siellä olivat menossa rakennustyöt. Elokuussa Laatokka-lehdessä olleessa ilmoituksessa tilanhoitaja Suominen haki tilalle keittäjää.
9.9.1943 Laatokka – Marttajuhla Ilmakassa
Pälkjärven Ilmakan marttakyläkerho vietti syysjuhlaansa tämän kuun 5. päivänä klo 13. Koulun luokkahuone oli ääriään myöten täynnä yleisöä. Aluksi laulettiin yhteisesti Marttalaulu. Sen jälkeen neiti Maire Tuupainen lausui yleisön tervetulleeksi. Runon lausui neiti Hilja Holopainen ja sen jälkeen kajahutteli marttakuoro opettaja Kerttu Pailamon johdolla kolme laulua. Sitten oli luentaa, jota esitti neiti Aune Vornanen. Pienen esityksen nimeltä ”Aamukahvin ääressä” saatiin nähdä ennen väliajan alkua.
Seurasi kaikkien suosima korviketauko ja hyvin näkyi marttojen järjestämä korvike käyvän kaupaksi. Väliajan jälkeen taas laulettiin yhteislauluna ”Kansalaislaulu” ja neiti Maire Tukiainen esitti runon ja tämän jälkeen esitettiin ”Elämän peili”, jossa oli kaikki ikäkaudet ja tilaisuudet laulaen esitettynä. Sitten seurasi kuva-arvoitus. Taas välillä toimitettiin arvonta ja viimeisenä ohjelmanumerona oli hauska pikkupila ”Neiti Vääräsuu”. Kaikki esitykset palkittiin vilkkain suosionosoituksin ja yleisö poistui tyytyväisenä näkemäänsä ja kuulemaansa tästä virkistyshetkestä arkisiin askareihinsa.
13.9.1943 Palkinto kotirintaman suursiivouksesta
Oheisena lähetetään Kotijoukkojen Komentajan antama kunniakirja ”Kotirintaman Suursiivouksessa 1942” saavuttamanne 5½ kilon rautaromun keräyksestä jokaista kunnan asukasta kohden, tuloksen johdosta. (Kunniakirjaa, eikä edes kuvaa siitä ei arkistossa ollut).
Oy Romurauta Ab:n lahjoittama erikoisvalmisteinen hevosenkenkä, suojeluskuntapiirin parhaan tuloksen asukasta kohden saavuttaneelle suojeluskunnalle, joka tulee myös Teille, lähetetään samalla eri pakettina.
14.9.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Kipeimmin tarvittaviin koteihin on päässyt sotilaita kuukauden sadonkorjuulomalle, ja lisäksi on työvoimapäällikön anomuksesta saatu lisää vankityövoimaa, niin työvoimatilanne on tyydyttävä ja sato tullee aikanaan korjatuksi. Työt ovatkin edistyneet siksi hyvin, että puintityötkin ovat jo hyvällä alulla.
Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta on asujaimisto niskuroimatta noudattanut kaikkia annettuja työmääräyksiä. Halonhakkuutavoitekin on jo ylitetty. Palkatontakin työtä on tehty siinä määrin, että mottitalkoillakin on tänä kesänä hakattu halkoja yleiseen kulutukseen 1507 kuutiometriä.
Jalkinetilanne huononee jatkuvasti.
3.10.1943 Laatokka – Opintokerhon juhla
Pälkjärven Ilmakan opintokerho vietti syysjuhlaansa 29. päivänä syyskuuta Ilmakassa Janne Heiskasen talossa. Avara pirtti oli ihan täynnä yleisöä.
Ohjelma aloitettiin laulamalla yhteisesti ”Terve tultua talohon” ja sen jälkeen kerhonjohtaja opettaja Kerttu Pailamo lausui yleisön tervetulleeksi. Kerholainen Esteri Vornanen esitti sitten runon ja sen jälkeen lauloi opintokerholaisten kuoro opettaja Pailamon johdolla. Sitten seurasi kerholaisen Eva Orbinskin kertomus ja sitten pieni esitys ”Oli kerran”.
Väliajalla oli mehua tarjottavana pullan kera. Sitten saatiin kuulla kerholaisen Maire Tuupaisen runo ja sen jälkeen kerholainen Kerttu Koljonen esitti pari hauskaa laulua kerholaisen Toini Heiskasen soittaessa mandoliinilla. Kerholainen Aune Vornanen esitti pakinan ja sen jälkeen oli ”Orkesteriesitys” ilman soittovehkeitä.
Välillä pidettiin huutokauppa ja sitten taas kerhon tytöt tulivat esille tanhuamaan. He esittivät pari kansantanhua ja sitten kerholaiset Maire Tuupainen ja Toini Heiskanen esittivät kolme duettoa. Lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu. Yleisö poistui pois hauskasta illasta vähän aikaa yhteisesti leikittyä.
12.10.1943 Laatokka – Ensimmäinen asevelitalo
Pälkjärven Aseveljet r.y:n johtokunnan viime kokouksessa päätettiin myöntää kolmelle aseveliperheelle rakennusavustuksia ja yhdelle maanostoavustus. Viimemainittu käsittää 10 000 markkaa ja rakennusavustukset yhteensä 20 000 markkaa.
Mainittakoon, että kuluvan kuun aikana tai viimeistään marraskuussa valmistuu kaatuneen Reino Vuojolaisen vanhemmille asevelitalo, joka vihitään myöhemmin. Tämä on ensimmäinen Pälkjärvelle tuleva asevelitalo.
Asevelitalojen taustaa valottava artikkeli joulukuulta 2018
14.10.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Asukkaiden mielialoissa ei ole havaittu mitään sellaista, joka antaisi aihetta huoleen.
Työvoiman niukkuudesta huolimatta on kesätyöt saatu ajallaan suoritetuiksi ja syyskynnöt ovat parhaillaan käynnissä. Vilja on puitu jo melkein jokaisella viljelijällä ja perunakin on jo nostettu. Vuodentulo oli hyvänpuoleinen ja on se omiaan nostattamaan mielialoja ja kannustamaan asukkaita yritteliäisyyteen.
Rakennustoimintakin on ollut jatkuvasti käynnissä. Sähköistämispuuhakin on jo pitkällä menolla ja on aikomus saada sähkövalo jo talvikuukausien ajaksi.
Jauhatustilanne on huono sillä pitäjäläisten on käytävä jauhattamassa leipäviljansa Ruskealan myllyissä. Tästä aiheutuu asukkaille ajanhukkaa ja huolia, sillä Ruskeala on sotatoimialuetta ja sinne ei pääse kuin matkustusluvilla. Täällä olevan myllyn omistaa Värtsilän Maito OY ja on siinä käyttökunnossa oleva höyrykonekin, joten kiviparin laittaminen olisi ainoana esteenä pitäjämme jauhatuspulan ratkaisemiseksi. Lupauksistaan huolimatta he eivät ole myllylaitosta kunnostaneet.
Jalkinetilanne huononee päivä päivältä. Monelta henkilöltä on jalkineet jo lopussa.
20.10.1943 Laatokka – Marttojen toimintaa
Tämän kuun 10 ja 17 päivän välisenä aikana järjestivät Pälkjärven Kurikan, kirkonkylän ja Ilmakan marttakerhot seppeleensidonta-, puhdistusvälineiden valmistus- ja puutarhan perustamiskurssit. Kurssien pitäjänä toimi konsulentti Maija Ojapuska.
Tämän kuun 16 päivänä järjestivät Ilmakan kurssilaiset lopettajaisillanvieton Koljosen talossa. Aluksi laulettiin yhteisesti ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”. Tervehdyspuheen piti Ester Vornanen. Irja Kattelus esitti lausuntaa ja Irja Koljonen luki kertomuksen ”Takaisin kotiin”. Sen jälkeen seurasi kurssilaisten esittämänä kuorolausuntaa. Konsulentti Ojapuska puhui maaltapaon vastustamisesta, jonka jälkeen kurssilaiset esittivät kuorolaulua. Väliajalla myytiin huutokaupalla kurssilaisten valmistamia puhdistusvälineitä. Huutokaupasta ja tarjoilusta kertyneet varat käytetään kerhon hankkiman perunajauhomyllyn maksamiseen. Väliajan jälkeen esitettiin kuvaelma ”Koskenlaskija”. Vieno Toropainen ja Eeva Orbinsky lauloivat ja Ella Nousiainen luki runon. Kun tytöt vielä olivat esittäneet hauskan vanhojenpiikojen tanssin, päätettiin tilaisuus laulamalla yhteisesti Karjalaisten laulu.
Pälkjärven kirkonkylän marttakerho vietti syysjuhlaa tämän kuun 17 päivänä Alahovissa. Tilaisuus aloitettiin laulamalla yhteisesti ”Virsi kotimaan puolesta”. Rouva Lyyli Kivisen pitämän tervehdyspuheen jälkeen esitti rouva Irja Kivinen lausuntaa. Aili Immonen luki kertomuksen kangaspuiden alkuvaiheista ja rouva Vallendahl lausui runon ”Kehtolaulu”. Yhteisesti lauletun Karjalaisten laulun jälkeen seurasi konsulentti Maija Ojapuskan esitelmä kotipuutarhan perustamisesta. Neiti Saara Kokko esitti runon ”Kaksi varista”. Sen jälkeen oli ohjelmassa hauska pieni kilpailu ”Kana”. Tilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun ”Työ Suomen hyväks uhratkaamme”. Yleisöä oli tilaisuudessa n. 150 henkeä.
11.11.1943 Laatokka – Pälkjärvi sähköistyy
Sähkön saanti Pälkjärvelle edistyy hyvää vauhtia. Sunnuntaina saatiin sähkövalo Potoskan kylään ja tiistai-iltana saivat Kurikan kyläläiset ensimmäisen kerran sähköä. Kirkonkyläläiset saavat vielä odottaa siksi kunnes muuntaja saapuu Tanskasta.
12.11.1943 P. B. Köhlin – Mielialatiedote
Kaikkien asukkaiden kesätyöt samoin kuin syyskynnötkin ovat jo miltei kaikilta loppuun suoritetut, joten vähäisestä työvoimasta huolimatta ei ole jouduttu pahempaan pulaan. Tämä on omiaan kannustamaan asukkaita yhä edelleenkin luottamaan omaan apuunsa vastaisissakin tehtävissä.
Elintarviketilanteen suhteen ei ole valittamisen varaa, sillä täällä aletaan suurimmalta osalta jo tulla toimeen omilla varastoilla.
Jalkinetilanne on tälläkin hetkellä sellainen, että se kaipaisi pikaista korjausta.
Pitäjämme paikallinen valistusasiamies T. J. Leini on kierrellyt pitäjämme eri kylissä valistusmatkoillaan ja siten osaltaan nostattanut asukkaiden mielialoja.
19.11.1943 P-Karjalan sk.piirin esikunnan kirje – Virkistysmatka Saksaan
Kirjeessä kerrotaan, että Saksaan on jälleen kutsuttu määrätty määrä suomalaisia sotainvaliideja sotilasarvosta riippumatta noin kaksi kuukautta kestävälle virkistys- ja toipumismatkalle tammikuun puolivälissä.
Kirjeessä on tarkka ohjeistus sopivien ja halukkaiden lähtijöiden valitsemiseksi ehdolle. Ryhmän johtajaksi tulisi saada saksankielentaitoinen upseeri. Ehdotukset valituista henkilöistä pyydetään lähettämään marraskuun loppuun mennessä.
Köhlin ilmoittaa 29.11, ettei yhtään halukasta lähtijää ole ilmoittautunut. Invaliidit kiittävät huomaavaisuudesta ja ilmoittavat etteivät he kotiolojensa vuoksi voi osallistua virkistysmatkalle.
Seuraavana päivänä Köhlin tekee jälki-ilmoituksen kahdesta naatselkäläisestä miehestä. Sotamiehet Tahvo Vuojolainen ja Antti Sistonen ovat ilmoittaneet halukkuutensa matkaan.
Mitään asiakirjaa siitä tulivatko Naatselän miehet valituiksi lähtijöiden joukkoon, ei suojeluskunnan arkistosta löytynyt.
Googlaillessani aiheesta, löysin Jenna Saarenkedon opinnäytetyön Lotat Kolmannen valtakunnan vieraina (2021). Opinnäytetyöstä otetusta kuvakaappauksesta selviää tiivistetysti tiedot tästä matkailusta.
11.12.1943 Laatokka – Arvonimi
Viipurin tuomiokapituli on myöntänyt arvonimen director cantus Pälkjärven seurakunnan kanttori-urkurille Martti Kilpirannalle.
14.12.1943 Laatokka – Koulutilanne
Pälkjärvellä on kuusi koulua, joista kolme täydellistä ja kolme supistettua. Yläkoulunopettajia on kuusi ja alakoulunopettajia kolme.
Yläkoulunoppilaita on 44 ja alakoulun oppilasmäärä on 71. Jatkokoulussa opiskelee 45 oppilasta.
14.12.1943 Mielialatiedote
Asukkaiden mielialat ovat edelleenkin pysyneet hyvinä, eikä ainakaan toistaiseksi ole ollut havaittavissa mitään sellaista joka antaisi aihetta huolestumiseen.
Täällä kotirintamalla olevat työskentelevät kukin voimiensa mukaan jokapäiväisten askareittensa suorittamisessa ja työvoimaviranomaisten antamien määräysten toteuttamiseksi.
28.12.1943 – Sotavankitiedote
Potoskan metsätyöleirillä on 41 vankia ja 10 vartijaa. Kotiryssinä yksityisillä tiloilla on 47 vankia ja työnantajat ovat vastuussa vankiensa vartioinnista ja majoituksesta.
Kuluneen kuun aikana on yksityisiltä työnantajilta otettu pois kuusi vankia, johtuen joko puutteellisista majoituspaikoista tai vankien vartioinnin laiminlyömisestä.
Potoskan metsätyöleirillä samoin kuin yksityistenkin työssä olevia vankeja on ruokittu määräysten mukaisesti. Vankeja on käytetty niissä töissä joihin heitä on työvoimapäällikön toimesta anottu. Vankien majoitusta ja vartiointia on jatkuvasti tarkkailtu.
Täällä lomilla käyneiden sotilaidenkaan mielialoissa ei ole ollut havaittavissa mitään joka antaisi aihetta huolestumiseen. He tuntuvat yleensä käsittävän, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin käydä käynnissä oleva puolustussotamme loppuun saakka.
Sodan pitkittymisestä huolimatta on asujaimiston suhtautuminen puolustuslaitokseen, sotaan ja sen päämääriin ollut edelleenkin luottamuksellinen. Mitään erimielisyyttä ja tyytymättömyyttä ei myöskään ole ollut havaittavissa.
30.12.1943 P. B. Köhlin – Valistustoiminta
Raportoidessaan valistustoiminnasta vuoden 1943 aikana, Köhlin kertoo että Pälkjärvellä on pidetty kolme juhlaa ja niissä on pidetty kaksi esitelmää ja kuusi puhetta. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 450 henkeä.
Hengellisiä tilaisuuksia on ollut kolme ja niissä on pidetty kuusi puhetta. Osallistujia tilaisuuksissa on ollut yhteensä 300.
Suojeluskunta on järjestänyt kahdet sankarihautajaiset.
Muista valistustilaisuuksista voidaan mainita, että suojeluskunnan paikallinen valistusasiamies, opettaja T. J. Leini on kierrellyt eri kylissä pitämässä kristillis-isänmaallisia puhetilaisuuksia kuudessa eri paikassa. Kuuntelijamäärä on niissä vaihdellut 30-60 välillä. Lottien toimesta järjestettiin pikkujoulujuhla, jossa oli arvokas ohjelma. Yleisö tässäkin tilaisuudessa oli 150 henkeä. Paikalliset aseveljet järjestivät yhdessä suojeluskuntalaisten kanssa pikkujoulujuhlan, jossa myöskin pidettiin puhe ja muuta ohjelmaa.
Maksullisia iltamatilaisuuksia ei kuluvan vuoden aikana ole täällä pidetty, sillä sopivasta huoneustosta on täällä puute. Juhlatilaisuudet on täytynyt järjestää pitäjämme eri kouluilla. Niissä pidetyt tilaisuudet ovat olleet omiaan kohottamaan pitäjäläisten mielialoja.
XXX
Mielialatiedotteessa 15.6.1943 mainitaan sotilaille lähetetyistä paketeista sekä heiltä saaduista kiitoskirjeistä. Kirjoitin aiheesta tammikuussa 2021 ja sisällytin juttuuni suojeluskunnan arkistosta löytyneet kiitoskirjeet.
https://palkjarvi.fi/2021/01/30/paketteja-ja-kiitoskirjeita-lissu-kaivolehto/
