Puhdas valkoinen hanki, reippaasti pakkasta ja rinnassa aimo annos itsenäistä Suomea. Näissä puitteissa Pälkjärven pitäjäseura kunnioitti sankarivainajiaan ja Karjalaan jääneitä vainajia itsenäisyyspäivän aamuna.
Kynttilätlät sytytettiin raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistomerkille Pälkjärven ja Ruskealan kohdille.
Muistomerkin keskeinen hahmo on Korpisoturi-patsas, joka esittää kivellä istuvaa, puunrunkoon nojaavaa väsynyttä sotilasta. Patsaan molemmin puolin on sijoitettu puoliympyrän muotoon Laatokan aaltoja kuvaavat 12 graniittilaattaa. Laattoihin on muistitietojen perusteella merkitty 3 200 raja- ja laatokankarjalaisen sankarivainajan, sekä sotilaiden että lottien, nimet ja iät paikkakunnittain.
Pitäjäseuran puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta luki otteita Pertti Mäenpään runosta ”Kuudes joulukuuta”. Laulettiin virrestä 577 ”Sun kätes, herra, voimakkaan” kaksi ensimmäistä säkeistöä ja siirryttiin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, jonne sytytettiin myös kynttilä ja laulettiin virren 577 kolmas säkeistö.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on pälkjärveläisen kuvanveistäjän Erkki Erosen (1926–2018) suunnittelema. Graniittialustalla oleva pronssipatsas kuvaa kyyristynyttä naista, joka lähettää linnun lentoon kohti Karjalaa ja tervehtii näin symbolisesti Karjalaan jääneitä vainajia.
Itsenäisyyspäivän aamun tunnelmia videolla
Kuvia tilaisuudesta
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
