Lauantina Vaasa ja Stromsö – sunnuntaina Laihia ja muistopuu.
Pitäjäseuran kevätmatka suuntautui Laihialle, jonne suuri osa pälkjärveläisistä perheistä ohjattiin rauhanteon jälkeen vuonna 1944. Lauantain ohjelmassa oli tutustumista Vaasan kaupungin historiaan ohjatun kiertoajelun merkeissä. Kiertoajelu sisälsi myös tutustumisen Stromsön alueeseen.
Sunnuntaina on vuorossa muistopuun istutus Laihian kirkolle yhdessä Laihian Karjalaisseuran ja Laihian seurakunnan kanssa klo 09:00.
Alla olevasta ohjelmasta voi katsoa mitä sunnuntaina tapahtuu.
JUHLAOHJELMA LAIHIALLA 21.5.2023
08:55 – 09:00 Kirkonkellot kutsuvat Karjalan Muistojen puun istutukseen
Lauletaan virsi 577 : 1. ja 2. ; Sun kätes Herra voimakkaan
”Sun kätes Herra voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen onnen aikana.
Sun armos täällä meille soi
mi kallehinta olla voi,
ja meille alla auringon
tää synnyinseutu rakkain on.”
Muistojen puun istutus
Muistolaatan pystytys
Muistopuun siunaus; kappalainen Anne Visser-Keltto
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu ; yhteislaulu
”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaihoni pohjaton.
Ma tunnen vaaras ja vuoristovyös
Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös
Ja synkkäin metsies aarniopuut,
Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Siell’ usein matkani määrätöin
Läpi metsien kulki ja näreikköin,
minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,
Käki kukkuu siellä ja kevät on –
Vie sinne mun kaihoni pohjaton!”
Tilaisuus päättyy noin klo 9.45.
Siirtyminen Jumalanpalvelukseen Laihian kirkkoon.
Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten laskut.
Ruokailu ja juhla seurakuntasalilla
Muistojen puunistutusjuhlan ohjelma seurakuntasalilla 21.05.2023
Karjalaisten laulu, yhteislaulu, säestää kanttori Johanna Ristolainen
”Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa,
kuin on kaunis Karjalamme,
laulun laaja kotimaa!
:,: Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa,
säveleitä salot huokuu,
ikihongat humajaa. :,:
Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa,
vaan on laulun runsautta,
kylvämättä kasvavaa;
:,: sit’ ei pane Idän halla
eikä Pohjan pakkaset,
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet. :,:
Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee,
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
:,: Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa,
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa! :,”
Tilaisuuden avaus, diakoniatyöntekijä Arja Heikfolk, Laihian evl srk
Laihian Karjalaisten historiaa: LaiKan puheenjohtaja, FT Erkki Hiltunen
Kotimaani ompi Suomi, yhteislaulu
”Kotimaani ompi Suomi
Suomi armas synnyinmaa.
:,: Siellä valkolatva tuomi
ahon laitaa reunustaa :,:
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
:,: Siellä äiti hymyhuulin
tuuditti mua kehdossa :.:
Siellä myöskin ensi kerran
lempi syttyi sydämiin.
:,: Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin :,:”
Kahvia: vapaata keskustelua
Pälkjärvi ennen ja nyt, Pälkjärven pitäjäseuran puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta
Koivu ; Inkeriläinen kansansävelmä, lausuu LaiKan sihteeri Riikka Rastas
Vapaa sana
Matkaan siunaus, kappalainen Anne Visser-Keltto
Suvivirsi; 571, yhteislaulu
”Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs Jumala,
ihmettäs julistaapi
se vuosi vuodelta.
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.”
