TARINAILLASSA 12.4.2023

Pälkjärven pitäjäseuran tarinaillassa 12.4.2023 Mikko Kuitula kertoi sukututkimuksesta ja menetelmistä joilla menneiden asioiden selvittelyn saa helposti liikkeelle. Esitys sisälsi seuraavanlaisia aihepiirejä.

MITÄ SUKUTUTKIMUS ON

Mikko kertoi, että harrastuksen lisäksi sukututkimus on osa historiatieteitä. Sukulaisuussuhteet, sukulinjat ja sukupuut tuovat oman näkökulmansa historiaan. Sukututkimus on hyvin suosittua ja harrastajia tulee koko ajan lisää.

LÄHTÖTIEDOT

Tutkimuksen lähtöhenkilö voi olla kuka tahansa, esim. oma vanhempi tai isovanhempi. Heistä tarvitaan vähintään etu- ja sukunimi sekä tarkka syntymäaika ja -paikka.

Lähtötietoja voi etsiä kotiarkistojen laatikoista löytyvistä perukirjoista, virkatodistuksista ja muista asiakirjoista, sekä perheraamatuista. Kannattaa haastatella myös vanhempia sukulaisia, jotka muistavat tietoja suvun jäsenistä ja suvun historiasta.

AIEMPI TUTKIMUS

Aikaisempaa tutkimustietoa löytyy kirjastoista ja niiden kokoelmista. Kirjaluokat: 99 Henkilö- ja sukuhistoria ja 99.3 Sukukirjat.

Ja myös verkosta: Finna-palvelu finna.fi ja Kansalliskirjasto kansalliskirjasto.finna.fi Suomen Sukututkimusseuran kirjastotietokanta genealogia.fi/kirjasto. Verkon sukupuupalvelut (esim. Geni ja MyHeritage)

Myös suoraan googlen kautta löytää paljon aiheeseen liittyvää tietoa.

KOULUTUS JA NEUVONTA

Koulutuksia tarjoavat monet eri tahot, esim. kansalaisopistot ja sukututkimukseen liittyvät seurat ja yhdistykset.

(kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi)

Suvun ja sukulaisten tutkiminen kannattaa aloittaa käymällä kansalaisopiston, tai jonkun muun tahon järjestämä perehdyttämiskurssi. Vanhat luterilaiset kirkonkirjat on kirjoitettu käsin ruotsiksi ja ortodoksiset kirkonkirjat venäjäksi. Nimien ulkoasun kirjoitusmuoto voi olla hankala hahmottaa vanhasta tekstistä ja tulkintaan tarvitaan monesti apua.

Suomen sukututkimusseura tarjoaa jäsenilleen neuvontaa sähköpostitse. Karjalan Liitolla on sukututkijan sukututkimusneuvontaa kerran kuukaudessa.

SUKUTUTKIMUKSEN LÄHTEET

Sukututkimuksen peruslähteitä ovat kirkonkirjat, henkikirjat, läänin-/voudintilit, tuomiokirjat. Sanomalehtiarkistoista löytyy paljon tietoa ja myös erilaisista viranomaisasiakirjoista. Kaikkea ei kuitenkaan ole digitoitu.

Luovutettujen alueiden arkistot ovat Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä.

VIRKATODISTUS

Virkatodistus tai sukuselvitys sukututkimusta varten on maksullinen. Niitä saa Evankelis-luterilaisesta seurakunnasta tai ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä. Kirkkoon kuulumattomien osalta Digi- ja väestötietovirastosta, entisestä maistraatista ja luovutettujen alueiden osalta Kansallisarkistosta.

SUKUTUTKIMUS VERKOSSA

Kaikki luovutettujen alueiden kirkonkirjat on digitoitu vuoteen 1949. Yli 100 vuotta vanhat tiedot ovat vapaasti verkossa tutkittavissa. (Alle 100 vuotta vanhat tiedot ovat tutkittavissa tutkimusluvalla Kansallisarkistossa.)

Kansallisarkiston Astia-palvelu astia.narc.fi

Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkisto www.sukuhistoria.fi

KATIHA eli Karjala-tietokanta (Kansallisarkisto) https://katiha.kansallisarkisto.fi/

HisKi eli Historiakirjat-tietokanta (Suomen Sukututkimusseura) https://www.genealogia.fi/hiski/

LAINSÄÄDÄNTÖ

Jos teet sukuselvitystä julkisesti näkyville, niin perehdy ennen sukutietojen tallentamista ja julkaisemista henkilötietojen käsittelyn laillisuusteen www.genealogia.fi/tietosuoja

KESKUSTELUPALSTAT

Verkossa ja sosiaalisessa mediassa on paljon kekustelupalstoja, joista saa neuvoa, vinkkejä ja apua tutkimiseen ja lähteiden tulkintaan.

YHDISTYSTOIMINTA

Suomen Sukututkimusseura (www.genealogia.fi)
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) (www.sukuhistoria.fi)
Sukututkimusyhditykset: genealogia.fi/sukututkimusyhdistykset
Sukuseurat: genealogia.fi/sukuseurat
Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto (KSYL)


Arkistojen salat verkkoon

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) vapaaehtoiset ovat kuvanneet monenlaista alkuperäismateriaalia mm. kirkonarkistojen, tuomiokuntien sekä valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten alkuperäisaineistoista. Kuvauksia tehdään sekä arkistoissa että seurakuntien tiloissa. Originaaliaineistoa pyritään kuvaamaan sen selkeyden ja luettavuuden takia. Yhdistyksellä on kuvausasemia, jotka ovat siirrettävissä paikkakunnalta toiselle tarpeen mukaan.

Kuvassa on yksi SSHY:n siirrettävistä kuvausasemista erään seurakunnan arkistossa.

Kuvauskalustoon kuuluu valopöytä, jalustalla oleva kamera ja tietokoneohjelma. Kuvausmateriaalin koko vaihtelee yksittäisestä paperiarkista paksuihin ja suuriin kirjakokonaisuuksiin. Kamerajärjestelmällä saadaan kuva aina säädettyä oikean kokoiseksi ja kuvausmateriaalin käsittely valopöydällä on hellävaraisempaa kuin laitteella scannatessa. Kuvauksen jälki on selvempää ja terävämpää, kuin alkuperäisissä asiakirjoissa.

Olen alkuperäiskuvannut asiakirjoja kaupungin keskusarkistossa ja useamman seurakunnan arkistossa. Työ on ollut mielenkiintoista vaihtelua normaaliin kuvausharrastukseen.

On aikamoinen tunne istua yksin jossakin asiakirjakellarissa vuosisataisten asiakirjojen ympäröimänä. On aivan hiljaista. Ainoa ääni on vaimea surahdus, kun kuva asiakirjan sivusta siirtyy kameran valokennon kautta tietokoneen muistiin ja sivun kääntämisestä aiheutuva hienoinen kahina. Arkistoissa on hyvin säädelty lämpötila kosteus ja ilmastointi. Silti seuraavaa sivua kääntäessä voi aistia vanhan painomusteen ja paperin tuoksun. Jos laittaa silmät kiinni, voi kuvitella olevansa jossakin yksinäisessä munkin kammiossa kopioimassa tekstejä pyhistä kirjoista.

Silmät avatessa huomaa lepattavan kynttilänvalon vaihtuneen valopöydän kohdennettuihin led-lamppuihin ja sulkakynän kamera/tietokone järjestelmään. Nyt näyttäisi olevan kopiointivuorossa ”Sunnuntaikoulun päästö- eli todistuskirjain kaavoja 1860 – 1889”, sekä ”Oppilasluetelot 1877 – 1889”. Seuraavana vuoroaan odottaa ”Käsityöläiskoulun oppilasten nimikirjat 1890 – 1917”

Matti Holopainen

Jokaiseen kuvasarjaan liitetään metatiedot. Mikä asiakirja, mitä tietoja sisältää, missä kuvattu, alkuperäiskuvauksen tunnus ja kuvaajan tunnusnumero, sekä tunnukset, joilla kyseinen asiakirja löytyy fyysisestä arkistosta. Kuvassa käsin muistiin merkittyjä metatietoja, jotka sitten siirretään kyseisiin digitaalisiin kuvaussarjoihin.