Isäni palattua sodasta, vanhempani avioituivat sotaleskiäitini viimeisessä evakkopaikassa Pyhäselän Vehkapurolla 1946. Sen talon pienessä kamarissa minäkin synnyin. Ehdin olla evakossa neljä kuukautta.
Perheeni muutti evakkotalon lähistöltä hankkimalleen pienelle maatilalle, johon aikanaan nousi rintamamiestalon tyyppinen asuinrakennus.
Äitini käymä kotiteollisuuskoulu sekä pälkjärveläisen kodin perintönä tulleet opit antoivat hänelle monenlaiset valmiudet käsitöissä ja kankaankudonnassa. Niinpä kangaspuut olivat talvisin uudessa tuvassa tuttu näky. Syksy ja alkutalvi olivat enemmän kehräämisen ja neulomisen aikaa, mutta valon määrän kevättalvella lisääntyessä, tuli kankaankudonnan aika. Sähkövaloja meillä ei alkuvuosina vielä ollut.
Taitavana kehrääjänä äiti osasi kehrätä pellavasta hienon hienoa aivinalankaa tai karheampaa rohdinlankaa, joista hän kutoi kankaita monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Pöytäliinat, pyyhkeet ja muut liinavaatteet taisivat olla tavallisimmat työt. Rohdinpaitoja vähäisessä määrin valmistettiin.
Ennen kuin pellavasta päästiin mitään kutomaan, oli sinikukkainen pellava kasvatettava, nyhtämällä korjattava ja järvessä liotettava. Korsien riihessä kuivaamisen jälkeen kuidut loukutettiin, lihdattiin ja häkilöitiin, jonka jälkeen pellava kehrättiin tulevaa käyttötarkoitusta varten sopivaksi. Päistäreet lensivät! Noista kaikista työvaiheista minulle on jäänyt hämärä muistikuva. Varsin suuritöinen pellava oli siemenestä kasvatettuna kaikkine työvaiheineen valmiiksi vaatteeksi asti.
Pellava jäi pois muodista, se sai tehdä tilaa puuvillalle ja monille keinokuiduille. Myöhempinä vuosina joensuulaiset taidekäsityöntekijät kuitenkin toivat vielä äidilleni pellavia kehrättäviksi, ja siten saivat mieleisiään lankoja tulevan työnsä tarpeisiin.
Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja.
Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella. Suomessa ensimmäiset merkit pellavan viljelystä juontavat ainakin pronssikaudelle, eli noin vuosille 1 500–500 eaa.
Jotkut vielä muistavat, tai ovat jopa olleet mukana, kun kotona kasvatettiin pellavaa ja siitä kehrätiin lankaa ja kudottiin kangasta.
Alla olevalta videolta voi ammentaa lisätietoa perinteisestä pellavan kasvatuksesta ja sen langaksi työstämisen eri vaiheista.
