Raja- ja Laatokan-Karjalan luovutettujen seurakuntien sankarihautoihin haudattujen ja kadonneina siunattujen sankarivainajien Korpisoturi-monumentti on vaikuttava. Jykevässä graniittiseinässä on 12 laattaa ja niihin on hakattu 3300 nimeä.
Karjalan rajakunnissa talvi- ja jatkosodissa koetut menetykset olivat suuret. Asekelpoisista miehistä kaatui jopa puolet ja jäljelle jääneet joutuivat jättämään kotikontunsa ja muuttamaan perheineen ja sukulaisineen uuden rajan taakse.
Aaltoharjainen graniittimuuri jäljittelee Laatokan aaltoja. Jokaisen aallon yläreunassa on paikkakunnan nimi ja sen alla valkoisella tekstillä henkilöiden nimet ja heidän ikänsä kaatumishetkellä.
Vasemmalta alkaen: Soanlahti, Sortavala, Viena-Aunus, Harlu, Suistamo, Suojärvi, Salmi, Impilahti, Ruskeala, Korpiselkä, Sortavalan maalaiskunta ja Pälkjärvi.
Pälkjärven kohdalla on 81 nimeä. Joitakin noista nimistä muistan kuulleeni vanhempieni ja sukulaisteni puheista. Yhden nimen tunnistan selvästi. Tätini mies kaatui Lemetin mottitaisteluissa 28 vuoden ikäisenä. Kaipaamaan jäivät vaimo ja kolme lasta.
Isälläni kävi parempi tuuri. Hän haavoittui samassa kahakassa, mutta selvisi sotasairaalan kautta takaisin rintamalle. Sotilassaappaissa matka vei Petroskohin, Karhumäkeen ja lopulta Ilomantsin torjuntataisteluiden kautta siviiliin.
Hän oli onnekas. Sai perustaa perheen, osallistua Suomen jälleenrakentamiseen ja raskaiden sotakorvauksien maksamiseen. Paljon ei isäni sodasta kertonut, mutta aina jotakin niistä ajoista ja tapahtumista puhuessaan hänen äänestään kuului syvä kunnioitus niitä aseveljiä kohtaan, jotka eivät koskaan siltä matkalta palanneet.
Sama on koskenut myös kaikkia niitä sodan käyneitä miehiä, joiden kanssa minulla on ollut tilaisuus keskustella. He eivät puheissaan asioita kaunistelleet, eivätkä vähätelleet, vaan kertovat asiat niin kuin ne ovat sodan arkielämässä olleet.
Taistelutantereille jääneiden tovereiden muisto on heille pyhä. He olivat siellä mukana ja tiesivät ja tunsivat olosuhteet, joissa heidän taistelutoverinsa antoivat parhaansa isänmaansa edestä.
Enää näitä sodan kokeneita kertojia ei ole paljon keskuudessamme. Heiltä ei enää kovin kauan näitä tarinoita kuule, mutta patsaita, muistomerkkejä ja sankarihautojen muistokiviä jää jäljelle. Tällaisilla paikoilla meillä on mahdollisuus käydä osoittamassa kunnioitusta ja kiveen hakattujen nimien äärellä kertoa jälkipolville edellisten sukupolvien uhrauksista.
Graniittilaattojen keskellä on Korpisoturin vaikuttava hahmo. Hän istuu kivellä ja nojaa kuivuneen puun runkoon. Olemus on väsynyt. Tyhjä katse kertoo äärimmäisestä uupumuksesta. Jalkojen välissä lepää kivääri oikeaa reittä vasten asennossa, josta välittyy tunne, ettei sitä enää tarvita. Tämä kaikki on nyt ohi – enää ei taistella.
Housunpolvi on rikki ja saappaan pohja on kulunut puhki. Asetakin vasen olkapoletti repsottaa ja kaikesta näkee, että matka on ollut pitkä ja kuluttava.
Korpisoturi-patsasta katsellessa mielen valtaa outo tunne. Aivan kuin patsas kysyisi; – ”Kannattiko”?
Siihen en osaa vastata.
Teksti ja kuvat Matti Holopainen
Korpisoturi-monumentin on tehnyt Salmissa 1924 syntynyt kuvanveistäjä Herman Joutsen. Monumentti vihitiin paikalleen 6.12.1990.
Kaatuneitten muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa ja muissa taisteluluonteisissa tehtävissä kaatuneitten, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden ja muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.
Muistopäivänä noudatetaan normaalia liputuskäytäntöä. Liput nostetaan salkoon aamulla kello 8.00 ja lasketaan kello 21.00.
Muistopäivän juhlallisuuksiin kuuluu kunniakäynnit sankarihaudoilla.
Myös pitäjäseuralaiset ovat osallistuneet vuosien varrella moniin juhlapäivän tilaisuuksiin.
Tässä kuvia kunniakäynnistä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä ja siellä pidetystä ekumeenisesta hartaushetkestä Hietaniemen hautausmaalla kaatuneiden muistopäivänä v. 2009. Tilaisuuteen osallistui 23 pälkjärveläistä.
Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky ry
Pentin ja Kaarinan välistä näkyy Airi Nykänen.
Tilaisuuden kuvat Lissu Kaivolehto
