Talvisosan jälkeen luovutetusta Karjalasta lähtemään joutuneiden kuntien väestä pälkjärveläiset sijoitettiin Maaningalle. Maaliskuun toisena sunnuntaina 14.3. ja 81 vuotta Moskovan rauhan jälkeen kohtasi maallisen matkansa pään maanviljelijä Matti Juvonen Maaningan Käärmelahdesta. Matti Juvonen oli viimeinen Pälkjärvellä syntynyt maaninkalainen. Hänet siunattiin Maaningalla lauantaina 27.3.2021.
Pälkjärvi oli ennen sotia Kuopion läänin eteläisin, vajaan 2000 asukkaan kunta, jonka asukkaista sodan jälkeen kaksi kolmasosaa sijoitettiin Maaningalle, lähinnä eri maalaistaloihin. Matti Juvosen vanhemmat Toivo ja Martta Juvonen kiintyivät Käärmelahteen niin, että kun jatkosodan aikana useimmat lähtivät takaisin Karjalaan, Juvoset jäivät viljelemään Varpaniemen tilaansa. Kesäisin Toivo kävi hoitamassa Pälkjärvelle jäänyttä tilaansa.
Matti Juvonen oli syntynyt 28.9.1936. Kun Juvoset, Martta (o.s. Seppänen) ja Toivo, saapuivat 3-vuotiaan Mattinsa kanssa Maaningalle, heidät sijoitettiin ensin Tavinsalmella Tökönpurolle, sitten Kettusten taloon. Vielä saman vuoden aikana he siirtyivät Varpaniemelle Käärmelahteen. He ostivat Väisästen konkurssipesän tilan tunnetulta kuopiolaiselta teollisuusmieheltä Lauri Halmannilta. 1930-luvun lamahan oli vienyt useat maaninkalaiset maatilat vararikkoon.
Maaningan kunnanvaltuuston silloinen puheenjohtaja, agronomi ja Halolan karjatalouskoulun johtaja L.J. Maukonen saneli sodan päättyessä valtuuston pöytäkirjaan ylevän toimintalinjan: ”Luovutettavilta alueilta siirrettävälle väestölle on pienentyvässä isänmaassamme elintilaa. On huolehdittava siitä, että kuntaan siirtyvä siirtoväki saa osakseen myötämielisyyttä ja apua, jota voimme itse kukin heille antaa.”
Kiitokseksi uuden kodin antamisesta asukkailleen sotien välillä Pälkjärven Pitäjäseura kiinnitti Maaningan kirkkoon muistotaulun vuoden 2019 elokuussa. Maaningan hautausmaahan on haudattu lähes 100 pälkjärveläistä.
Talvisodan jälkeen Pälkjärven kunnanvaltuusto piti kokouksensa Maaningalla siihen saakka kunnes 1941 loppuvuodesta päästiin takaisin vallatuille alueille jatkosodan aikana. Matti Juvonen oli 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa puolestaan itsenäisen Maaningan valtuustossa ja muissa kunnallisissa luottamustehtävissä neljän vuosikymmenen aikana keskustapuolueen edustajana.
Kuva Juhani Juvosen kokoelmat
Isänsä tapaan Matti Juvonen keskittyi Varpaniemen tilan monipuoliseen kehittämiseen. Uudet ideat ja keksinnöt otettiin käyttöön heti ensimmäisenä. Pidettiin yllä hyvää talkoo- ja naapurihenkeä. Matti kävi voimiensa mukaan auttelemassa Varpaniemen arkipäivää yhdessä vaimonsa Elvin kanssa aina viimeiseen asti. Matin musikaalinen poika Jussi, joka on tunnettu myös maaninkalaisessa kulttuurielämässä, hoiti tilaa aikansa opettajatoimensa ohella. Nykyinen isäntä Topi on taas luonut Varpaniemestä myös esimerkillisen marjatilan.
Varpaniemi on aina ollut monipuolinen edelläkävijätila Matin malliin. Uusi polvi on aina tuonut uusia ideoita ja monipuolista yritystoimintaa perinteelliseen maatalouteen.
Politiikassa Matti Juvonen oli uuden etsijä eikä pelännyt sanoa mielipidettään, niin kunnan kokouksissa kuin ”Muaninka ja muu mualima”-seminaareissakin. Jos se Matista olisi ollut kiinni, olisi Maaninka edelleen oma kuntansa.
Seppo Sarlund
