Tarinailta tähtitornilla 12.2.2020

Helmikuun tarinailtaa vietettiin Jakokosken tähtitornilla tähtitieteen harrastajien yhdistyksen, Seulaset ry:n, kanssa. Sää ei suosinut taivaalle tiirailemista, mutta kyläyhdistyksen hienossa Tähtikallio kahviossa oltiin nostalgisissa tunnelmissa. Illan aikana kuultiin esitelmiä siitä, kuinka tornirakennus kaukoputkineen saatiin rakennettua tälle paikalle Joensuun Yliopiston, Seulaset ry:n, Jakokosken kyläyhdistyksen ja Kontiolahden kunnan yhteistyönä.

Yhtenä hankkeen puuhamiehenä touhusi Joensuun yliopistolla professorina toiminut fyysikko Rauno Hämäläinen. Karjalaiset juuret omaava Hämäläinen toimi aikoinaan Pälkjärven pitäjäseuran ja Seulaset ry:n puheenjohtajana. Lokakuussa 2019 edesmennyt Rauno Hämäläinen oli hyvin pidetty henkilö kummassakin yhdistyksessä.

Tällä kertaa ei päästy katselemaan taivaan kohteita, mutta mahdollisuus siihen on vielä helmi – maaliskuun aikana. Seulaset pitää tornilla yleisönäytöksiä torstaisin klo 18 – 20. Alla olevasta videopätkästä voi katsoa “tähtinäytös trailerin”

Pauli Alakankaan luento Pälkjärven pitäjäseuran tarinaillassaTähtikalliolla 12.02.2020

Tervetuloa Pälkjärvenseuran erilaiseen  tarinailtaan Kontiolahden Jakokosken Tähtikalliolle, valitettavasti katselu ei nyt toteudu.  Viimevuonna ollessamme seuran matkalla Virossa,  tuli ajatus tulla  viettämään tarinailtaa Tähtikalliolle katselemaan tähtitaivasta. Linja-autossa tulomatkalle kysyin Maijalta:” Onko helmikuun tarinaillan teema jo päätetty”. Hänen vastaus oli,” että ei ole päätetty mitään”. Tästä seurasi että tein Seulasille sähköpostilla  varauksen tästä illasta ja johtokunta teki myönteisen päätöksen.

Hieman historiaa tähtitornista:

Seuramme edesmennyt kunniapuheenjohtaja Rauno Hämäläinen oli myötävaikuttamassa tähtitornin tulemiseen Tähtikalliolle. Hänen roolinsa oli erittäin vahva koko projektin ajan. Rauno jäi eläkkeelle v. 1994 ja siirtyi Seulasten puheenjohtajaksi, josta tehtävästä luopui v. 2003. Seulaset kutsui hänet kunniajäsenekseen.

Yliopiston fysiikalaitoksella alkoi yhdeksänkymmentä luvun alussa Lidar-projekti. Projektissa oli tarkoitus ruveta tutkimaan ilmansaasteita ilmakehässä. Projektiin tilattiin venäläisvalmisteinen Lomo-merkkinen kaukoputki jossa oli 500 millin peili.

Uusi laitoksenjohtaja, joka oli Raunon entisiä opiskelijoita laittoi heti tuulemaan. Lidar-projekti lopetettiin vuonna 1994 ja työpajakurssi, jota olin vetänyt hieman myöhemmin. Tiedote tuli meille yllättäin perjantaina ja se vei työhalut loppupäivältä. Projektissa olleet laitteet myytiin lukuun ottamatta kaukoputkea. Kalustoa oli mm. siirtolavalaitteistolla varustetta kuljetuskontti johon oli tarkoitus kaukoputki sijoittaa. Kaukoputki laitettiin varastoon.

Vuoden 90 luvun puolessavälissä Seulaset kiinnostuivat kaukoputkesta. Tarkoitus oli heillä, että sijoittavat kaukoputken peräkärryyn ja menevät sopivalle katselupaikalle. Fysiikanlaitoksella oli toiminnassa oleva kaukoputki, mutta kaupungin valoista johtuen tähtien katselu ei onnistunut.

Seulaset olivat myös yhteydessä laitoksen johtoon. Asia sai myönteistä palautetta. Palaute oli, että jos Seulaset löytävät sopivan paikan kaukoputkelle niin yliopisto rakentaa sille oman tähtitornin. Vuonna 1997 Seulaset kartoittivat maakuntaa ja paikaksi valikoitui tämä Terttulanvaara.

Seudun Pentti kertoi  puheenvuorossaan , miksi he halusivat tähtitornin Jakokoskelle.

Asia lähti eteenpäin ja 5.11.97 pidetyssä kokouksessa sovittiin yhteistoiminnasta.   Kontiolahdenkunta rakentaa Terttulanvaaralle tähtitornille rakennuksen niin sanotuksi tasavarviin ja yliopiston fysiikanlaitos toimittaa muut laitteet. Tästä tuli melkoinen suunnittelu ja rakentaminen fysiikanlaitokselle. Tietoa ei ollut muusta kuin teoriasta. Tähtitorni rakennus lähti kuitenkin nousemaan melko nopeasti. Kunnan rakennusmestarilla oli vaikeuksia laskujen suhteen. Kustannuksia ei oltu hänen mukaan budjetoitu ennakkoon. Samaan aikaan rakennettiin myös AH-stadionia. Soraääniäkin kuului tähtitornin rakentamisesta. Monien vaikeuksien jälkeen marraskuussa 1999 vietettiin tähtitornin avajaisia ilman sen toteuttajia.

Pauli Alakangas ja Pertti Seutu kertovat Tähtitornin syntyvaiheista;