Sodissa 1939 – 1944 kaatuneiden muistoksi entisen Pälkjärven pitäjän alueelle pystytetty muistomerkki voi hyvin. Paikka on siisti, patsas pystyssä ja ympäröivä aita hyvässä maalissa.
Patsas on pystytetty lokakuussa 1995 ja Tuomo Heiskanen kävi elokuussa 2022 ohikulkumatkallaan katsomassa ja kuvaamassa aluetta.
Tuomo Kertoo matkasta ja karjalaisista juuristaan.
SANKARIPATSAS PYSTYTETTIIN 14.10.1995

Patsaan paljastustilaisuudessa Pälkjärvellä syntynyt kuvanveistäjä Erkki Eronen kertoi muistomerkin symboliikasta:
”Siinä kolmihaarainen laakerinlehvä kuvaa kotia, uskontoa ja isänmaata. Lehvät ovat siniristilipun muotoisessa syvennyksessä. Kivilaadut, punainen ja musta graniitti, kuvaavat Karjalan värejä. Jalustan mustaan kiveen on hakattu risti kuvaamaan jokaista talvi- ja jatkosodassa kaatunutta pälkjärveläistä”
Ristejä on 79. Joka kolmas pienen pitäjän 19 – 43 vuotiaista miehistä jäi palaamatta.
Unto Kortelaisen mukana pääset sankaripatsaan paljastustilaisuuden tunnelmiin:
Juhlatilaisuuden kuvat Unto Kortelaisen albumista
Sankarimuistomerkin teksti
”1939 – 1944
KOTIMAANSA VAPAUDEN PUOLESTA
HENKENSÄ ANTANEILLE SUOMALAISILLE
SOTUREILLE
PÄLKJÄRVEN PITÄJÄSEURA”
Teksti on Antti Siimeksen suunnittelema ja se on hakattu punaiseen graniittikiveen suomeksi ja venäjäksi.
Juhlatilaisuus jatkui Ruskealan pappilassa
Patsashanke oli iso ponnistus pieneltä seuralta ja vati hankkeeseen osallistuneilta lukemattomia talkootyötunteja. Rahallista avustusta saatiin opetusministeriöltä. Kesälahden Maansiirto Oy työkoneineen ja kuorma-autoineen raivasi ja kunnosti muistomerkkialueen talkootyönä. Kuvanveistäjä Erkki Eronen toteutti sankarivainajien muistomerkin omakustannushintaan.
Muistomerkkialue sai valkoisen puuaidan 1996.
Pälkjärvellä syntynyt Unto Kortelainen kirjoittaa Pälkjärven pitäjäseuran historiikissa 1949 – 1999 seuraavasti:
”Kesällä 1990, jolloin ensimmäisen kerran päästiin vierailemaan entisessä kotipitäjässä, sankarihauta-alue oli murheellista katseltavaa. Lehtipuuviidakko oli vallannut alueen niin täydellisesti, ettei kirkas auringonvalo kunnolla päässyt tunkeutumaan oksien lävitse. Suuren etsimisen jälkeen löydettiin vapaussodan sankarihaudan muistomerkin ympärillä olleen kehyksen reunuskivet. Ensimmäisenä näkyvänä muistona käynnistä jätettiin paikalle pieni puinen risti ja kukkakimppu. Tuolloin tuskin yksikään matkaan osallistujista jaksoi ajatella niin pitkälle, että paikalla vielä kerran olisi muistomerkki ja että alue olisi vähääkään hoidetun näköinen…..”
Jutun toteutus ja haastattelut Matti Holopainen
Lähteet: Pälkjärven pitäjäseura ry:n historiikki vuosilta1949 – 1999, Vapaussoturi lehti 1995, Unto Kortelaisen kotialbumi