Teljotien pihassa asetellaan kahden auton kontteihin tavaroita. Maalipensselit, vasarat, sahat, nauloja ja tärkein juttu. Kaksi astiaa valkeaa aitamaalia, kymmenen litran purkeissa. Lisäksi evästä lounaaksi ja yöpymisvarusteet. Työtehtävä kestää kaksi päivää ja yö ollaan Herran kukkarossa Ruskealassa. Mukaan on lähdössä Maija ja Erkki Närhi, Keijo Koukku, Reino Lyhykäinen, Hilkka Hirvonen, Paula Karhu, Anja ja Pekka Laukkanen sekä Jaakko Jormanainen.
Autot starttaavat matkaan. Ensimmäinen pysähdys on Honkavaaran Gulfilla, siellä karavaaniin liittyy Paula omalla autollaan. Matka jatkuu hyvää suomalaista tietä Niiralaan.
Rajan ylitys sujuu reilussa tunnissa. Pientä ongelmaa on papereissa, joissa selvitetään mukana olevia tarvikkeita ja yksi paperi on vähän revennyt. Täytyy kirjoittaa uusi ehyt paperi.
Loppujen lopuksi hyvin päästiin rajan yli ja perinteisesti kahville Kolmas-kauppakeskukseen. Kahteen autoon piti ostaa polttoainetta, kun varoitusvalo syttyi menomatkalla.
Taival jatkui hitaammin huonopintaista venäläistä tietä, jota joku sanoi joskus reikäiseksi. Pian oltiin sankarihautausmaan vieressä. Työvaatteet ylle, hanskat käteen ja työkalut esille. Alkoi operaatio puhdistus. Vanhan maalin hilseillyt pintakerros piti poistaa. Oli akkuporakoneita varustettuna erilaisilla puhdistuskiekoilla ja myös perinteisiä käsikäyttöisiä teräsharjoja. Kyllä rupesi tulemaan selvää jälkeä. Akkuporakoneitten akut alkoivat hyytyä yksi kerrallaan. Mutta teräsharjat toimivat lihasvoimalla ja välillä käyttäjää vaihtaen aidan pinta puhdistui. Paula erikoistui lakaisemaan hautausmaan nurmikkoa Tyttöjen kaupasta ostetulla haravalla. Tuli siisti nurmikko esille.
Hilkka puhdistaa aitaa ja Erkki on aloittanut maalausurakan.
Maija huuteli talkooväkeä syömään.
Tarjolla oli kevyt kenttälounas. Tonnikalasalaattia, juustovoileipää ja
juomaksi kotikaljaa ja mehua. Joku oli ottanut termariin kotoaan
kahviakin. Usean santsikierroksen jälkeen alkoi salaattiastian pohja
paistaa ja nälkä siirtyi.
Ei maltettu kauan huilata, vaan työ kutsui työryhmää. Maalia alettiin levittää puhdistettuun pintaan maalausteloilla ja pensseleillä. Oli varattu mukaan muovisia litran vetoisia jogurttipurkkeja, joista oli kätevä pensseliä kastaa.
Kuva vasemmalla: Anja (takana) ja Eeva (edessä) keskittyneenä maalauspuuhiin. Kuva oikealla: Talkoolaiset päivän urakan jälkeen alkaen vasemmalta Keijo, Reino, Pekka, Anja, Aulis, Paula, Hilkka, Eeva, Maija ja Erkki.
Paikalle pysähtyi suomalainen henkilöauto. Eeva Sinkkonen ja Aulis Immonen olivat menossa ostoksille Tyttöjen kauppaan. huomasivat aitamaalarit työssä ja kysyivät – Voidaanko olla avuksi? Apu otettiin kiitäen vastaan ja he ryhtyivät maalaamaan kanssamme. Ahersivat monta tuntia ja työ edistyi entistä nopeammin.
Työryhmälle oli varattu majoitus ja iltaruokailu viiden aikaan Herran kukkarossa. Neljältä lähdettiin ajelemaan Ruskealaan. Työ jäi vähän kesken ja tultaisiin sitä jatkamaan seuraavana aamuna. Ennen lähtöä Keijo kätki maalit ja työvälineet metsään, ettei niitä tarvitse kuljettaa edestakaisin. Saa nähdä, löytyykö kätkö aamulla.
Majapaikassa saatiin huoneet pienen seikkailun jälkeen. Ruoka ei vielä ollut valmista, joten ehdittiin hetki hengähtää. Oltiin ruokailemassa ja tavattiin tuttuja. Martti Auvinen, 84-vuotias, syntyisin Kirkkolahdesta oli sisarensa pojan kanssa matkalla käymässä kotitanhuvillaan.
Hilkan ja Jaakon ystäväpariskunta Marina ja Sasha asuvat kirkon naapurissa, vanhassa puupappilassa. Pikainen tervehdyskäynti heidän kotiinsa. Marina kysyi, haluammeko käydä Marmori-parkissa, jonne on rakennettu uusi vetonaula, maan alle luolasto, jossa on jääveistoksia. Kyllä vaan ja välähti ajatus: Maija mukaan! Maija suostui ja käveltiin kilometrin matka Marmorille. On hieno nähtävyys, satoja metrejä tunnelia, jossa on +6 asteen lämpötila. Vielä oli jäätaidetta jäljellä, mutta parhaimmillaan veistokset ovat helmi-maaliskuussa.
Hilkka, Maija ja Jaakko Marmori-parkin luolastossa.
Meille oli varattu sauna, jonne päästiin puoli-kymmeneltä. ”Naiset ensin, vaikka kirkon saunaan”, kuului kehoitus. Se tehosi ja kotvasen kuluttua saapui punaposkisia naisia pyyhepaketti kainalossa saunapuhtaina. Sitten miehet kylpyyn. Pesuhuoneen ovessa oli varoitus liukkaasta lattiasta ja kyllä oli aiheellinen. Ei meistä kukaan onneksi liukastunut ja löylyt oli saunassa hyvät. Reino oli kylpenyt tässä saunassa useasti aiemmin, minulle oli ensimmäinen kerta, tuskin viimeinen.
Majoituspaikka tarjosi vielä myöhäisen iltapalan. Ei muuten tarvinnut mennä nälkäisenä nukkumaan. Teetä, kahvia ja lisukkeita. Huoneita oli erikokoisia ja muutenkin erilaisia. Luumu-huoneessa oli seinäkello, joka kävi takaperin. Maijan ja Erkin huoneen lämpömittari näytti kymmenen astetta liian vähän. Anjan ja Pekan huoneen lämpöpatteri vuoti vetensä lattialle.
Aamupala oli tarjolla puoli kahdeksalta ja oli kyllä tukeva ateria puuroineen ja leikkeleineen.
Jälleen työ kutsui, majoitustavarat kasaan ja autoilla sankarihautausmaalle. Keijo löysi kätköstään työkalut ja maalit ja työ pääsi jatkumaan aurinkoisessa säässä.
Taas saimme vieraita työmaalle. Kirsti ja Timo-Veli Sälli sekä Annikki Hirvonen pistäytyivät katsomassa maalausta. Hekin olivat matkalla katsomaan vanhoja tuttuja tienoita.
Maalaus alkoi olla loppusuoralla. Vielä tarkottiin tehtyä maalausta useaan otteeseen. Pitää tehdä hyvä työ kun kohde on rajan takana näköalapaikalla. Tuli häikäisevän valkea aita, kyllä matkailijoitten päät nyt kääntyy!
Koska maalia vielä vähän jäi jäljelle, päätettiin mennä aloittamaan työt siviilihautausmaalla. Siirryttiin sinne ja siellä oli aitalautoja poikki ja muutenkin maalaus uusimisen tarpeessa. Reino ja Jaakko lähtivät vasaran, naulojen ja sahan kanssa timpurin hommiin. Hautausmaan takareunalta otettiin ehjiä lautoja ja naulattiin niitä rikkinäisten tilalle. Virattomat aitatolpat kasattiin kuusen juurelle vastaisen varalle. Ruskealassa ladatut akut koneisiin ja puhdistus käyntiin. Maalia ei ollut paljon, mutta melkoinen lautamäärä muuttui valkoiseksi. Työ jäi kesken, mutta tullaan jatkamaan myöhemmin.
Rajavyöhykeluvan omaavat naiset kävivät ruokaostoksilla lähimarketissa. Maija pyyteli tankkauspaikalle valtavien kuusten katveeseen. Leipää, juustoa ja makkaraa pisteltiin ja taas nälkä siirtyi tuonnemmaksi. Viimeiset maalitipat aitaan ja työkalujen puhdistus ja tavarat kasaan ja kyytiin.
Toisen talkoopäivän evästauko hautausmaalla. Voisi sanoa, että ”maassa maan tavalla”. Henkilöt vas. alkaen Keijo, Paula (istuu), Hilkka, Erkki ja Reino, edessä Pekka, istumassa Anja ja Maija.
Suuntana Jänismäki ja siellä Pälkjärven pitäjäseuran ostamat iltapäiväkahvit. Vielä viimeiset ostokset ja autojen tankit piripintaan. Rajan ylitys kävi supsikkaasti, ehdittiin ennen kuopiolaisten turistibussia rajatarkastukseen. Työkalut ja tyhjät maaliastiat eivät herättäneet ihmetystä Venäjän rajaviranomaisissa. Takaisin kotiin hyvää suomalaista tietä.
Jutun kuvat Jaakko Jormanainen
