Huhtikuun kahdeskymmenes päivä muistettiin heitä, jotka joutuivat jättämään kotinsa ja elämänsä ja aloittamaan kaiken alusta.
Siirtoväkeä evakuoitiin talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta, Porkkalan vuokra-alueelta ja vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta. Evakuoiduista suurin osa oli Karjalasta.
Siirtoväen asioita hoitamaan ja heidän kotouttamistaan uusille asuinsijoille perustettiin 20.4.1940 Karjalan Liitto. Alkuvuosikymmeninä Karjalan Liiton rooli oli vahva ja se toi voimakkaasti esiin siirtoväen asioita ja tarpeita aina eduskuntaa myöten. Vuosikymmenten vieriessä Karjalan Liitto on muuttunut siirtolaisten edunvalvojasta perinneyhdistykseksi, joka vaalii rajan taakse jääneiden alueiden muistoja ja perinteitä.
Karjalan Liiton aloitteesta Sisäministeriö suosittelee yleistä liputusta koko maassa 20. huhtikuuta. Liput liehuivat jo toisen kerran saloissa ja tapahtumasta on tulossa vahva perinne.
Kuvia voi klikata suuremmaksi
Liputuspäivän myötä järjestettiin lukuisia tapahtumia ja tilaisuuksia evakkojen kunniaksi. Yksi tällainen oli Joensuun vanhalla kaupungintalolla, jossa yleisö pääsi kuuntelemaan Liisa Matveisen esitystä ”Kantele kantaa kaihomme”. Esityksen mahdollistivat Joensuun kaupunginteatteri ja Joensuunseudun karjalaisseurat. Teatterilla oli myös kaksi ”Koti kaukana” laulu- musiikkiesitystä pienellä näyttämöllä. Museo Elielin toisen kerroksen rahakammarissa oli Jussi Silvennoisen luento ”Retki Karjalaan”. Siinä kuljettiin ”karjalanmailla” virtuaalisten karttojen opastuksella.
Hetkiä Liisa Matveisen ”Kantele kantaa kaihomme” esityksestä voi katsoa alla olevalta videolta.
Esityksen jälkeisessä haastattelussa Liisa kertoi elämästään kanteleen ja kansanmusiikin parissa. Kuuntele miten kaikki alkoi, minne polku on kuljettanut ja minkälaisia muistoja esiintymiskeikoilta on jäänyt.
