Pitäjäseuran kesäjuhlaa vietettiin 6.7.2025 Kiihtelysvaarassa. Päivä alkoi muistopuun istutuksella Kiihtelysvaaran kirkkotarhaan. Rauduskoivun istutuksen suorittivat Pälkjärvellä syntyneet Paavo Immonen, Tuomo Vuojolainen, Martti Pakarinen, Aili Venäläinen, Riitta Pakarinen ja Maija Närhi. Maija sirotteli puun juurelle Pälkjärveltä tuotua hiekkaa. Muistopuun istutuksella pitäjäseura haluaa kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä ja kertoa jälkipolville Karjalasta, karjalaisuudesta ja menetetyn kotiseudun perinnöstä. Pitäjäseura on istuttanut muistopuut vuonna 2022 Pielisensuun kirkolle ja 2023 Laihian kirkolle. Laihia oli jatkosodan jälkeen evakkopaikkakunta suurelle osalle Pälkjärven asukkaista. Pielisensuu ja Kiihtelysvaara ovat pälkjärveläisten siirtokarjalaisten asutuskuntia. Pälkjärveläiset olivat talvisodan jälkeen evakossa Maaningalla. Sinne on viety muistolaatta, mutta ei ole vielä istutettu puuta.
Rauduskoivun viereen pystytettiin kyltti kertomaan ohikulkijoille muistopuun tarinaa. Muistopuun siunasi seurakuntapastori Marja Multanen. Tellervo Paavilainen lauloi puulle ja juhlaväelle ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”.
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
Puun istutuksen jälkeen osallistuttiin messuun Kiihtelysvaaran uudessa kirkossa ja Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkokahveille.
Kesäjuhlan ruokailu ja ohjelma suoritettiin Kiihtelysvaaran Suojapirtillä. Avauspuheen ja tervetulotoivotuksen piti pitäjäseuran puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta, musiikista ja yhteislaulatuksesta huolehti Tellervo Paavilainen, Kiihtelysvaaran pitäjästä ja sen historiasta kertoi Jouni Heiskanen. Otteita Helvi Haakanan kronikasta luki Kaarina Alakangas. Helvi Haakana (1908 – 1994) esitti tämän kronikan Pälkjärven kesäjuhlilla Joensuun Karjalantalolla 2.7.1972.
Suojapirtti oli edellisen kerran pälkjärveläisten kesäjuhlien pitopaikkana 1955. Tilaisuuden aluksi lauletun ”Karjalaisten laulun” jälkeen rouva Tyyne Immonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Juhlapuheen piti Karjalan Liiton järjestösihteeri Reino Joenpolvi. Juhlien yhteydessä pidetyn vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jalmari Väisänen ja sihteerinä E. Kivinen.
Tallenteesta voi katsoa otteita päivän tapahtumista.
Juhlatilaisuuden jälkeen pidettiin pitäjäseuran vuosikokous Kiihtelysvaaran Suojapirtillä. Kokouksen annista lisää, kunhan pöytäkirja valmistuu.
Artikkelikuvassa on Kiihtelysvaaran Suojapirtti. Sen rakensivat talkoovoimin Kiihtelysvaaran Suojeluskunta- ja Lottajärjestöt. Talo vihittiin käyttöön 30.11.1930.
