Ilmakan nuoriso kokoontui äitienpäiväjärjestelyihin jo monta viikkoa ennen juhlapäivää. Piti harjoitella ohjelmaa ja päättää, kootaanko varat ohjelmallisissa illanvietoissa vai koko kylää käsittävän keräilyn avulla.
Keräilylistaan suhtauduttiin yleensä hyvin anteliaasti. Tuli kananmunia, vehnäjauhoja, maitoa, voita yms. tavaraa sekä rahaa kahvien ja sokerien ostoon. Oli hauskaa leipoa juhlapäivän aattona juhlavehnästä.
Mutta siitä huolimatta joinakin keväinä heräsi ajatus hankkia kyseiset varat ohjelmallisten illanviettojen avulla. Siitä aiheutui nuorisolle mieluista toimintaa, kun kokoonnuttiin harjoittelemaan ohjelmaa äitienpäivää ja illanviettoa varten. Aiheet ohjelmaan oli saatu kirjasista ja myös yhdessä itse keksityt ohjelmat olivat muodissa. Erikoisesti Vornasen Tainan keksimät ohjelmanumerot ovat jääneet mieleen. Eräs sellainen oli illanvietossa esitetty ”Varisjenkka”. Tytöt pukivat itsensä variksiksi ”saalien” eli hartialiinojen avulla. Kyyryasennossa varikset sitten esittivät huvittavan varisleikin. Yleisö riemuitsi ja osoitti suosiotaan.
Äitienpäivän aattona kokoonnuttiin Immosen suureen tupaan sitomaan harakanvarpaista köynnöksiä, joilla koristeltiin juhlapaikka. Sunnuntaiaamuna poimittiin valkovuokkoja, joilla äidit kukitettiin juhlahuoneen ovella. Juhla oli koko kylän yhteinen. Äidit, isät ja lapset sinne kokoontuivat. Väliajalla äidit saivat kahvia. Eikä ilman jääneet isät ja lapsetkaan.
Ohjelman esitys oli liikuttava elämys sekä sen suorittajille että yleisölle. Kerrankin eräs nuori tyttö huokasi ennen esitystä toisessa huoneessa: ”Miten saisin oikeat kyyneleet silmiini kuvaelman tuhlaajatytön rooliini, kun pyydän anteeksi isoäidiltäni?” – Ai! – Sipulia! – Sipulia! – Löytyihän talosta sipulia silmiin. Itkua tuli niin valtavasti, kun piti tulla esiin verhon takaa isoäidin eteen.
Äili Könönen (s, 1902) on kirjoittanut muistelman vuonna 1967 ja se on julkaistu PÄLKJÄRVI OLI PIENI PITÄJÄ – kirjassa (ilm. 2003)
Pitäjäseuran kuvagalleriasta voi katsoa lisää äitienpäiväkuvia Pälkjärveltä
Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1918. Aluksi juhlapäivän ajankohta vaihteli, mutta vuodesta 1927 äitienpäivää on vietetty toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947.
Suomen historian mielenkiintoisinta äitienpäivää lienee vietetty 80 vuotta sitten. Silloin sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim myönsi äitienpäivänä 10.5.1942 kaikille Suomen äideille Vapaudenristin. Näin ainutlaatuinen palkitsemistapa on harvinainen myös koko maailman mittakaavassa. Tunnustus annettiin kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena äitien pyyteettömästä työstä isänmaan hyväksi. Aloitteen päiväkäskyyn teki 25-vuotias vänrikki Toivo Jussila. Suomen äideille osoitettu päiväkäsky sijoitettiin valtioneuvoston päätöksellä kirkkoihin kaikkien äitien ja muiden kansalaisten nähtäväksi.
”Suomen äideille!
Viettäessämme tänä vuonna toukokuun toista sunnuntaita Suomen äideille omistettuna merkkipäivänä isänmaamme puolustajat hiljenevät sodan kentillä hartain mielin ja syvä rakkaus rinnassaan muistamaan Teitä, äidit.
Te olette paljon antaneet tälle maalle. Te olette kehdosta alkaen kasvattaneet sen polven, jonka ansiosta maa on vapaa. Parhaillaan käytävän vapaustaistelumme aikana – miestenne taistellessa rintamalla – Te kasvatatte kodeissa isänmaalle uutta polvea, jonka sallittakoon viljellä ja rakentaa tätä maata rauhallisemmissa oloissa kuin mitä nykyinen polvi on saanut tehdä.
Töin ja rukouksin Te olette näinä taistelun vuosina tukeneet puolustusvartiossa seisovia poikianne ja tyttäriänne. Näistä rakkaistanne Teidän on ollut luovuttava maan hyväksi kansamme koettelemuksen ajaksi. Teidän siunauksenne on seurannut lapsianne taistelukentille ja antanut heille sankariuden voimaa isänmaan pelastamiseksi ja kestävän rauhan turvaamiseksi. Tahdon tänä päivänä erikseen lausua tervehdykseni ja syvän osanottoni niille Suomen äideille, joiden rakkaimmat sankareina ovat uhranneet henkensä isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta.
Kaikkien teidän työnne on ja on ollut kansamme taisteluissa arvioimattoman suuri ja uhrinne mittaamaton.
Suomen armeijan nimessä, suuren kiitollisuuden ja kunnioituksen osoituksena annan tänä päivänä Isänmaamme äideille yhteisesti omistettuna
VAPAUDENRISTIN.
Olkoon se tuleville sukupolville tunnuskuvana äidin pyhästä kutsumuksesta kasvattaa tämän kansan lapsiin palava vapaudentahto, joka ikuisiksi ajoiksi on turvaava maallemme kalliisti lunastetun itsenäisyyden ja kansallemme sisäisen suuruuden.
Päämajassa 10. 5. 1942
Mannerheim.
Tänä vuonna 30 äitiä saa kunniamerkin arvokkaasta työstään lasten ja perheiden hyväksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovuttaa kunniamerkit 8.5.2022 äitienpäiväjuhlassa, joka järjestetään Säätytalolla Helsingissä. Juhlan järjestelyistä vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö.
Kukkia äidille
Georg Ots- Äidin sydän
