Luin alkuvuodesta 2017 jostain, en enää muista mistä, Naisten Ääni-hankkeesta. Hankkeen takana oli Suomalainen Naisliitto, joka samana vuonna juhli 110 vuotta kestänyttä toimintaansa. Tutustuttuani hankkeen verkkosivuihin olin myyty. Tähän hankkeeseen minäkin halusin osallistua.
Verkkosivuilla kerrotaan: Naisten tekemisiä on kirjattu yhteiseen muistiin ällistyttävän niukasti. Naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tiedetään aivan liian vähän. Suomalainen Naisliitto haluaa muuttaa tilanteen paremmaksi! Haluamme luoda mittavan aineiston naisista, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet lähi- ja laajemmassa piirissä tai joiden toiminnalla on ollut merkitystä itsenäisessä Suomessa.
Naisten Ääni oli vuosina 1905–1948 ilmestynyt lehti, jossa julkaistiin erittäin paljon naisten pienoiselämäkertoja, merkkipäiväartikkeleita ja nekrologeja. Vuodesta 1918 lähtien Suomalainen Naisliitto vastasi lehden julkaisemisesta.
Naisten Ääni on filosofian tohtori Maritta Pohlsin ideoima ja Suomalaisen Naisliiton piirissä toteuttama Naisten Ääni -verkkojulkaisu. Naisliitto on hankkeen omistaja, mutta mukana ovat myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Työväen Arkisto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Nytkis sekä useita naisjärjestöjä ja muita organisaatioita. Hanke on saanut rahoitusta Suomi100 -varoista ja useilta yksityisiltä säätiöiltä. Tietokantahankkeella Suomalainen Naisliitto kunnioittaa ja jatkaa perustajiensa työtä. Naisten Ääni-tietokanta oli osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa vuonna 2017.
Naisten Ääni nyt – naistenpäivänä 2022
Naisten Ääni-sivustolla on tällä hetkellä 960 tarinaa suomalaisista naisista. Joukossa valtakunnan merkkinaisia, paikallisia vaikuttajanaisia, yhdistysaktiiveja, naisia eri ammateissa, mutta ennen kaikkea ihan tavallisia suomalaisnaisia kaupungeista ja maaseudulta, 1700-luvulta nykypäiviin. Naisten Ääneen kirjoittajat muistuttavat kansalaisyhteiskunnan tärkeydestä. Meistä jokainen rakentaa omalla elämällään tätä yhteistä maatamme. Meistä jokainen voi myös vaikuttaa.
Hakusanalla pälkjärvi löytyy 17 tarinaa, joista 12 on minun kirjoittamiani. Äitini tarinaa lukuun ottamatta ne on vuosien varrella julkaistu Pälkjärveläinen lehdissä. Julkaisuluvan Naisten Ääneen sain tarinoiden sankarittarilta itseltään tai heidän läheisiltään. Myös Leena Parvela ja Riitta Pakarinen ovat kirjoittaneet sivustolle pälkjärveläisistä naisista.
https://www.naistenaani.fi/?s=p%C3%A4lkj%C3%A4rv
Kirjoitin tarinan myös jyväskyläläisestä Pirkko Hietalasta. Pirkko oli yksi elämäni tärkeistä naisista ja esikuvista. Kävin haastattelemassa Pirkkoa marraskuussa 2017. Pirkko kuoli vuotta myöhemmin lähes 98 vuoden ikäisenä.
Sivuston Lue elämäkertoja-välilehdeltä löytyvät kaikki sinne tallennetut naisten pienoiselämäkerrat aakkosjärjestyksessä. Ne on jaoteltu sivustolla myös aihepiirin mukaan, esim. siirtolaisia ja evakkoja. Elämäkertoja voi myös hakea henkilön tai paikkakunnan nimellä, ammatilla tai tapahtumalla.
Pienoiselämäkertojen keruu jatkuu. Kaikki julkaisut tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistoon. Naisten Ääni on avoinna uusille tarinoille myös vuoden 2022 jälkeen ja siihen kerätty aineisto on pysyvästi tutkijoiden, toimittajien, kirjailijoiden ja kaikkien meidän käytettävänä.
Haaste sinulle lukijani
Tule mukaan kirjaamaan naisten tekemisiä ja kertomaan naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin! Kirjoita Naisten Ääni –tietokantaan.
- naisesta, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla elämääsi
- oman naisyhdistyksesi toimijoista
- oman ammattialasi vaikuttajanaisista
- oman paikkakuntasi naisista
- mummostasi, äidistäsi, tädistäsi, opettajastasi, itsestäsi…
Päästäksesi alkuun, tarvitset kenties vähän ohjeita ja vinkkejä, niitä löytyy runsaasti täältä:
Kun tarinasi on valmis, voit lähettää sen sivustolle ladattavaksi täältä:
Kirjoittamisen ja lukemisen iloa upeiden suomalaisten naisten tarinoiden parissa!
Hyvää naistenpäivää 2022!
JK.
Karjalan Liitto, Karjalan Kulttuurirahasto ja Käkisalmi Säätiö järjestivät Karjalatalolla marraskuussa 2017 Naisten Ääni-näyttelyn Karjalaisen Naisen Ääni 100-vuotiaassa Suomessa. Näyttely kertoi siitä, miten karjalaiset naiset ovat omissa pitäjissään ja evakkoina Suomen eri paikkakunnilla rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa omalla työllään.
