Vuoden 2024 ensimmäistä tarinailtaa vietettiin sunnuntaina 14.1. klo 17 alkaen Joensuun ortodoksisen seurakunnan tiloissa yhdessä Joensuun seudun salmilaisten kanssa. Paikalla oli reilut 30 henkeä.
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
Tilaisuus alkoi Lea Lihavaisen tervetulotoivotuksella ja ylidiakoni Juha Pössin pitämällä alkuhartaudella. Salmista ja sen historiasta kertoi Joensuun seudun salmilaisten Sanni Tikka. Juotiin kahvia, keskusteltiin vapaamuotoisesti ja mietittiin yhteisen tekemisen (”hengailun”) mahdollisuuksia. Pälkjärven pitäjäseuran puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta kertoi Pälkjärvestä ja Pälkljärviseuran toiminnasta.
Videolta voi katsoa alkuhartauden ja pienen hetken yhteisestä tilaisuudesta
Salmi kuului Laatokan-Karjalan pohjoiseen osaan Raja-Karjalaan. Raja-Karjalan alueen muodostivat Salmin lisäksi Impilahti, Soanlahti, Suistamo, Suojärvi ja Korpiselkä. Salmin rajanaapureita olivat pohjoisessa Suojärvi, lännessä Suistamo ja Impilahti, sekä idässä Neuvostoliitto. Eteläisellä rajalla oli suuri Laatokka-järvi. Salmin pinta-ala oli 1423 neliökilometriä ja asukkaita oli 14500 (vuonna 1934). Salmiin kului myös kaksi Laatokan suurinta saarta Lunkula ja Mantsinsaari.
Salmi oli pääosin ortodoksinen ja siellä puhuttiin suomen- ja venäjänkielen lisäksi aunuksenkarjalaa / livvinkarjalaa.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Salmista ovat 1500 luvulta ja se kuului ensin Käkisalmenlääniin ja myöhemmin Viipurinlääniin. Vallanpito/veronkanto vaihteli Ruotsin ja Venäjän välillä aina Suomen itsenäistymiseen (1917) saakka.
Sodan puhjetessa 1939 (Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940) Salmin siviiliväestö evakuoitiin heti ensimmäisten joukossa. Idässä rajan pinnassa olevia kyliä tyhjennettiin siviileistä jo lokakuun 25. päivästä alkaen.
Lisää Salmin pitäjästä ja sen historiasta voi lukea vaikkapa Salmi-säätiön hienoilta verkkosivuilta: https://salmi-saatio.fi/
Raja-Karjalan ja Laatokan Karjala pitäjät. (kuva Wikipedia)
Raja-Karjala ruskealla ja Laatokan Karjala vihreällä.
