Lokakuun tarinaillassa Lea Lihavainen kertoi Opintokeskus Siviksestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tukea karjalaisen kulttuurin esille tuomista järjestötoiminnassa. Paikanpäällä Joensuussa oli parikymmentä henkeä ja verkkolinjoilla kymmenkunta. Illan keskusteluissa tuli esille aiheita, joita pitäjäseura voisi mahdollisesti toteuttaa ”opintokerhotoimintana” joko itse, tai yhdessä toisten Karjala-taustaisten yhdistysten kanssa. Puhuttiin muun muassa: lukupiiristä, jossa aiheena olisi Karjalaa käsittelevä kirjallisuus. Tutustumisesta toisiin rajan taakse jääneisiin pitäjiin ja niiden perinteisiin. Karjalaisista ruokaperinteistä, sukututkimuksesta jne.
Evästystä pitäjäseuran johtokunnalle ja pääkaupunkiseudun toimikunnalle tuli aika paljon. Saa nähdä miten näitä asioita päästään/voidaan toteuttaa tulevissa toimintasuunnitelmissa.
(kuvia voi klikata suuremmaksi)
Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää ja toteuttaa koulutusta yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Siviksellä on 80 jäsenjärjestöä ja yksi niistä on Karjalan Liitto. Karjalan Liiton jäsenseurana Pälkjärven pitäjäseura on myös oikeutettu Siviksen myöntämään koulutustukeen.
Opintokeskus Sivistä ylläpitää Opintotoiminnan Keskusliitto ry. Opintotoiminnan Keskusliitto ry on sitoutumaton vapaan sivistystyön järjestö, jonka tehtävänä on edistää aikuiskasvatusta, kulttuuritoimintaa ja muuta vapaata sivistystyötä jäsenyhteisöjensä kanssa.
Opintotoiminnan keskusliitto on perustettu 1943 ja se vietti tänä vuonna 80 vuotisjuhliaan. Varsinaiset toiminnan juuret ulottuvat vieläkin kauemmaksi aina 1900 luvun alkupuolelle.
Opintotoiminnan keskusliiton toiminnanjohtajaksi 1943 valittiin Konrad Gabriel (Olla) Teräsvuori (sukunimi vuoteen 1906 Ståhlberg).
Olla Teräsvuori (1883 – 1953) oli naimisissa Aino Lempi Hongiston (1887 – 1979) kanssa. Aino Teräsvuoren kuoltua perustettiin hänen testamenttinsa pohjalta 1980 Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö joka tukee Pohjois-Karjalassa tapahtuvaa kansansivistystyötä.
Teräsvuori toimi vuodesta 1922 Joensuun Vapaaopiston johtajana. Hänen johdollaan opiston toiminta laajeni koko Pohjois-Karjalaan jonne perustettiin yli sata opintokerhoa. Myös Pälkjärvellä näitä opintokehoja oli useampia.
Lissu Kaivolehto on kirjoittanut Pälkjärven opintokerhoista. Niitä voi lukea seuraavista lähteistä:
Lissu Kaivolehto: Ilmakan opintokerho – Pälkjärveläinen 8 / 2013 s.12-14
Lissu Kaivolehto: Jero-Puikkolan opintokerho – Pälkjärveläinen 15 / 2015 s. 8-15
Lissu Kaivolehto: Paula Ruutu – Makarin koulun opettajasta kansanedustajaksi – Pälkjärveläinen 14 / 2015 s.26-34. Jutussa kerrotaan mm. Paula Ruudun perustamasta Makarin opintokerhosta. Juttu on julkaistu myös Naisten Ääni -sivustolla https://www.naistenaani.fi/paula-ruutu-makarin-opettajasta-kansanedustajaksi/
Illan lopuksi Lea jakoi osallistujille otteita lempirunoilijoiltaan Aale Tynniltä ja Helvi Juvoselta.
Aale Tynni Helvi Juvonen
Aale Tynni (1913 – 1997) syntyi Kolppanassa Inkerinmaalla ja muutti Suomeen vanhempiensa mukana 1919. Tynni on yksi Suomen suosituimmista runoilijoista. Tynni voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 taidelajien lyriikkasarjassa kultaa runollaan Hellaan laakeri. (Taidekilpailuja pidettiin olympiakisojen yhteydessä vuosina 1912–1948. Kilpailut olivat olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus.)
Aale Tynnin laajasta tuotannosta suosituimpia ovat lapsille tehty ”Satuaapinen” (16 painosta ja yli 300000 myytyä kirjaa), sekä 111 sivuinen runoteos ”Ylitse vuoren lasisen”. Tämä teos sisältää Aale Tynnin ehkä tunnetuimman/suosituimman runon ”Kaarisilta”.
Yhden tulkinnan Kaarisillasta voi kuunnella alla olevalta videolta. Esitys on samalla kunnianosoitus Suomen upealle syysluonnolle…..
