Juhlavissa puitteissa nousi Laihian kirkkomaalle rauduskoivu toukokuussa 21.5.2023. Puun istutuksella Pälkjärven pitäjäseura, Laihian Karjalaiset ja Laihian seurakunta haluavat kunnioittaa siirtokarjalaisten ja paikkakuntalaisten yhteisiä ponnisteluja isänmaan hyväksi.
Istutustilaisuuden jälkeen Laihian kirkossa pidettiin juhlajumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälkeen laskettiin seppeleet sodissa kaatuneiden muistomerkille, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille ja karjalaisen kansan muistopuulle. Sunnuntaina 21.5.2023 vietettiin kaatuneiden muistopäivää.
Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmannen sunnuntain vietettäväksi ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
Päivä päättyi yhteiseen juhlaan Laihian seurakuntatalolla.
Puun istutus
Laihian seurakunta oli antanut koivuntaimen istutukselle luvan kirkkopihaan lähelle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkiä. Laihian Karjalaisseuran väki oli kaivanut valmiiksi istutusmontut rauduskoivulle ja muistolaatalle. Koivuntaimen Karjalaisseura oli hankkinut paikallisesti ja muistolaatan jalkoineen toi Pälkjärven pitäjäseura.
Tilaisuudessa oli mukana viisi Pälkjärvellä syntynyttä henkilöä ja he osallistuivat Tahvo Hämäläisen (96 vuotta) johdolla mullan lapioimiseen koivun juurelle. Kun muutkin pälkjärviveteraanit, Antti Hämäläinen, Tuomo Vuojolainen, Riitta Pakarinen os. Holopainen ja Maija Närhi os. Immonen, olivat suorittaneet urakkansa, niin kaikki paikalla olleet halukkaat saivat osallistua muistopuun istutukseen aivan konkreettisesti. Muistopuu idean äiti, Laihialla evakkomatkan aikana syntynyt Lissu Kaivolehto os. Immonen, oli estynyt pääsemästä paikalle ja hänen tehtävänsä muistopuun juurien kastelemiseksi suoritti pikkusisko Maija Boshkov.
Puheen istutustilaisuudessa piti Laihian kirkkoherran sijainen Anne Visser-Keltto ja hän myös siunasi muistopuun.
Otteita sunnuntain juhlallisuuksista voi katsoa videolta.
Juhlatilaisuus
Puun istutuksen jälkeen oli juhlajumalanpalvelus Laihian kirkossa. Kirkon pohjapiirros on tasaristin muotoinen ja istumapaikkoja on 1200. Kirkossa on paanukatto ja puuverhous, mutta sisällä on veistetyt hirsiseinät näkyvissä. Kirkko on valmistunut 1805.
Jumalanpalveluksen jälkeen suoritettiin seppeleenlaskut ja siirryttiin seurakuntatalolle ruokailemaan ja jatkamaan juhlintaa.
Juhlatilaisuuden avasi Laihian evl seurakunnan diakoniatyöntekijä Arja Heikfolk.
Tilaisuudessa juhlapuheet pitivät Laihian Karjalaisseuran puheenjohtaja Erkki Hiltunen ja Pälkjärven pitäjäseuran puheenjohtaja Satu-Sisko Eloranta.
Yhteislauluina laulettiin ”Karjalaisten laulu”, ”Kotimaani ompi Suomi” ja ”Suvivirsi; 571”. Yhteislauluja säesti kanttori Johanna Ristolainen.
Laihian Karjalaseuran Riikka Rastas luki runon ”Koivu ja Tähti”. Saman seuran Annikki Arbelius luki otteen kirjasta ”Karjalan kunnailta Laihian lakeuksille”. Pälkjärven pitäjäseuran Paavo Valonen kertoi lauantain evakkomuistelukierroksesta Laihian kylillä yhdessä enojensa Tahvo Hämäläisen (96v) ja Antti Hämäläisen (90v) kanssa.
Tilaisuuden osanottajat kotimatkalle siunasi vt kirkkoherra Anne Visser-Keltto.
Kuvia juhlasta
Arja Heikfolk Erkki Hiltunen Satu-Sisko Eloranta 
Riikka Rastas Annikki Arbelius Anne Visser-Keltto
Pälkjärveläisten evakuointipaikaksi talvisodan jälkeen 1944 määräytyi Laihian pitäjä. Laihialla oli jo talvisodan jälkeen olleet evakossa Suistamo ja Metsäpirti, sekä jonkin verran väkeä myös Jaakkimasta ja Suojärveltä. Suurin osa siirtokarjalaisista muutti parin vuoden oleskelun jälkeen muualle Suomeen, mutta osa jäi paikkakunnalle ja lähiympäristöön Pohjanmaalle. Heidän jälkeläisiään osallistui myös sunnuntain 21.5.2023 tilaisuuteen.
Pälkjärven pitäjäseuralle ja paikalla olleille karjalaisten evakkojen jälkeläisille jäi hyvä maku Pohjanmaan vierailusta. Yläkerran isäntä järjesti aurinkoisen sään ja paikkakuntalaiset pitivät hyvän huolta vieraistaan.
KIITOS LAIHIAN KARJALAISSEURA JA LAIHIAN SEURAKUNTA
