Vuosina 1929–1944 pälkjärveläisillä oli eduskunnassa oma edustajansa, isoisäni Jalmari Väisänen. Näin vaalivuonna olen kerännyt tähän juttuun artikkeleita siitä, millä tavalla ehdokkaina mainostettiin tuohon aikaan.
Mainoksissa oli paljon tekstiä ja pienet, yhden palstan levyiset kuvat. Nykyään taitaa olla isot kuvat eikä tekstiä lainkaan. Vaalilippukin oli erilainen. Se oli iso ”lakana”, jossa oli ruudukkona kaikkien ehdokkaitten nimet ja numerot puolueittain ryhmiteltynä, ja äänestäjä veti punaisen viivan äänestämänsä ehdokkaan ruudun vasempaan yläreunaan.
Jalmari Väisäsen valokuvan ja ruudun vuoden 1929 vaaleissa voi katsoa täältä https://palkjarvi.fi/2022/02/13/rekiajot-kunnasniemella-hannu-vaisanen/
Esittelyjen lisäksi julkaistiin ehdokkaiden haastatteluja ja heidän kirjoittamiaan artikkeleita. Niitä en ole kopioinut tähän, mutta ne voi lukea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta tämän jutun lopussa olevien linkkien kautta.
Lisäksi kerron, mitä eräs kilpaileva puolue sanoi Jalmari Väisäsestä ja millaisen kirjeen hän lähetti hän kirjoitti Helsingistä puolisolleen Pälkjärvelle tultuaan valituksi eduskuntaan ensimmäisen kerran.
1929
Ensimmäistä kertaa häntä mainostettiin tällä tavalla:
Kontiolahti — Polvijärvi. Jalmari Väisäsen lista.
Pienviljelijät tarvitsevat omasta keskuudestaan miehen eduskuntaan. Se on myönnettävä kohtuus. Nyt onkin ehdokkaana varsinainen pienviljelijä Jalmari Väisänen Pälkjärveltä. Hänet on sijoitettu Kontiolahden ja Polvijärven valitsijayhdistyksen listalle, mutta eihän kukaan ole sidottu jonkun määrätyn pitäjän vaan ainoastaan määrätyn valitsijayhdistyksen johonkin listaan. Minkä tahansa muunkin valitsijayhdistyksen alueen äänestäjä voi siis antaa äänensä p.o. listan hyväksi, jos vakaumuksensa niin määrää, aivan kuten on laita päinvastaisissakin tapauksissa. Pienviljelijä eduskuntaan! (Kansan Voima 18.6.1929, s. 5.)
1930
Seuraavissa vaaleissa häntä mainostettiin näin:
Hj. Väisänen, kotoisin Pälkjärveltä. Valittiin puolueemme pienviljelijäväen edustajana eduskuntaan viime vaaleissa. Ja vaikka hänen edusmiehisyytensä ei olekaan kovin pitkäaikaista ollut, niin ei se estä häntä edelleen täysin pätevästi edustajakelpoisuudesta. Hän itse käytännön miehenä maa- ja karjatalouden alalla voi perustaa paljon elämän antamaan kokemukseen näiden elinkeinojen ollessa kulloinkin eduskunnassa esillä. Sitäpaitsi omaa hän laajat tiedot lukuisilta muilta julkisen elämän aloilta. Varsinkin siis maalaisväen äänet kautta vaalipiirin koottakoon luottamuksella hänen listalleen, jonka numero vaalipiirissä on 20. (Kansan Voima 18.9.1930, s. 3.)
(Kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi)
Numero vuoden 1930 eduskuntavaaleisa 
Kuva 1930 eduskuntavaaleissa
1933
Tänä vuonna esittely näytti tältä.
Edustajaehdokas, maanviljelijä Jalmari Väisänen on nuoremman polven nousevia voimia. Hän on syntynyt Kotkassa tammikuun 30 päivänä 1893, joten hän on vasta juuri sivuuttanut neljännen vuosikymmenensä, jolloin täysi miehuus on vasta alussa.
Varsinaisen työnsä ohella on toveri Väisäseltä aina riittänyt aikaa myös yhteiskunnallisiin ja valtiollisiin harrastuksiin. Työväenliikkeeseen hän liittyi jo 19 vuotiaana ja on siitä lähtien ollut uskollisesti mukana ja hoitanut mitä erilaisimpia tehtäviä työväen järjestöissä.
Mutta toveri Väisäsen työskentely ei ole rajoittunut ainoastaan kotiin ja työväenjärjestöihin hänelle on annettu tämän lisäksi vielä raskaampi kuorma kannettavaksi. Niinpä hän on 10 vuoden ajan kuulunut Pälkjärven kunnanvaltuustoon ja sinä aikana hoidellut valt. puheen johtajan ja varapuheenjohtaj. tehtäviä, sekä lukemattoman joukon muita kunnallisia luottamustehtäviä. Asiallisella ja harkitulla esiintymisellään ja miellyttävänä persoonallisuutena on hän hankkinut sekä paikkakuntansa että koko maakunnan luottamuksen. Tästä olikin seurauksena, että vuoden 1929 vaaleissa toveri Väisänen valittiin eduskuntaan Pohjois-Karjalan eteläisten seutujen työläisten ja pienviljelijäin edustajana. Kehityskykyisenä ja omatessaan taidon syventyä perinpohjin esillä oleviin asioihin, onkin Väisänen kyennyt hoitamaan edustajatehtävänsä kaikkea tunnustusta ansaitsevalla tavalla. Pohjois-Karjalan työläiset ja pienviljelijät pitävät näissäkin vaaleissa huolen siitä, että Väisänen tulee valituksi eduskuntaan ja sen he tekevät parhaimmin antamalla äänensä allaolevalle listalle, joka on sosialidemokraattisen työväenpuolueen vaaliliitossa numerolla 43. (Kansan Voima 29.6.1933, s. 3.)
Valokuva vuosien 1933–1939 eduskuntavaaleissa. 
Numero vuoden 1933 eduskuntavaaleissa.
Veljentytär Aili Immonen on antanut Jalmari Väisäsen persoonallisuudesta, ainakin kotioloissa, erilaisen kuvan täällä:
1936
Eduskuntavaaleissa 1936 Jalmari Väisänen esiteltiin samalla tavalla kuin vuonna 1933. Kuvakin oli sama.
Numero vuoden 1936 eduskuntavaaleissa.
1939
Myös vuonna 1939 Jalmari Väisänen esiteltiin samoin kuin 1933 ja 1936, paitsi että esittelyn loppuosa on muutettu tällaiseksi:
Eduskuntaan valittiin tov. Väisänen v. 1929 ja kaikissa sitä seuraavissa vaaleissa. Eduskunnassa ollessaan on hän kuulunut maatalous-, pankki-, ja kulkulaitosvaliokuntaan. Kehityskykyisenä ja omatessaan taidon syventyä perinpohjaisesti esilläoleviin asioihin, onkin hän tehnyt eduskunnassa tunnustusta ansaitsevaa työtä. Hänen erikoistietonsa maatalouden ja erikoisesti pienviljelijäin kysymyksissä, ovatkin olleet m.m. maatalousvaliokunnassa työskennellessään suureksi hyödyksi.
Mainittakoon myöskin, että Väisänen on pitkän ajan ollut Pienviljelijäin neuvottelukunnan jäsen, jossa ominaisuudessa on joutunut tekemään alustavaa työtä, suunnitellessa puolueen toimenpiteitä pienviljelijäin aseman parantamiseksi. Toimiessaan itse pienviljelijänä hän senkin vuoksi tuntee hyvin mainitun alan asioita. Hänen listansa on vaalilipussa N:ro 23. (Kansan Voima 27.6.1939, s. 5.)
Numero vuoden 1939 eduskuntavaaleissa.
Vaaliautot
Vuosien 1933, 1936 ja 1939 vaaleissa käytettiin vaaliautoja. Kuorma- tai linja-autossa yksi tai useampi kansanedustaja kierteli puhumassa eri paikoissa. Mukana oli nuorisoliittolaisia laulamassa ja esittämässä muuta ohjelmaa pysähdyspaikoissa. Illaksi yksi tai useampi vaaliauto kokoontui jollekin isommalle paikkakunnalle vaalijuhlaan, jossa kaikki auto(i)ssa olleet ehdokkaat puhuivat.
Maalaisliiton (nykyisen Keskustan) Karjalan Maassa nimimerkki Paikkakuntalainen kirjoitti 29.6.1939 (s. 3):
Kuulijoita oli vähän kun sosialidemokraattien vaaliautosta edustajaehdokas Jalmari Väisäsen Pälkjärveltä olisi pitänyt puhua tk. 25 p:nä Silovaaran tiehaarassa Kiteen Närsäkkälässä. Puhetilaisuuden piti alkaa klo 15,30. Kun silloin ei ollut saapuvilla kuin joitakin henkilöitä, oli puhuja ilmoittanut auton rapuilta, ettei hän näin vähille kuulijoille halua puhua ja viitaten lähiseudulla pitämässään puhetilaisuudessa olleeseen keskusteluun maininnut, ettei kolmen vuoden perästä vastata sillä tavalla. Sen jälkeen oli hän kehoittanut autossa olevia henkilöitä laulamaan ja laulun alettua auto lähti takaisin. Noin 10—15 minuutin kuluttua olisi ollut kuulijoita. Paikalle tulleet pahoittelivat myöhästymistään.
Kansan Voima selitti asian parhain päin (1.7.1939, s. 8): Seuraavat pysähdyspaikat olivat Närsäkkälä ja Rokkala. Rokkalassa oli kuulijoita aikatavalla, joskin Närsäkkälä jäi vähemmälle. Koko jutun, Värtsilän pakina kiteeläisille ja muillekin, voi lukea täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2003841?page=8
En ole löytänyt kuvaa Jalmari Väisäsen käyttämistä vaaliautoista, mutta vuonna 30.6.1929 SDP käytti tällaista autoa Keravalla
https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-111534
1945
Sotien aikana ei pidetty eduskunta- eikä kunnallisvaaleja. Ensimmäisissä sodanjälkeisissä eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945 isoisäni jäi valitsematta. Siitä hän kertoo täällä
Ensimmäinen kirje kotiin
Olen lisännyt kirjeeseen muutaman selityksen.
Rouva Fiinu Väisänen Pirttipohja Kirkkolahti
Helsinki 1.8 29
Hyvä muijakulta.
Olen saapunut perille aivan hyvin ilman suuria kommelluksia tietysti toisten toverien suosiollisella avustuksella. Tänään olin ensimmäisessä istunnossa ja tulin juuri sieltä. ja kun tässä on vähän aikaa niin päätin sinulle kirjoittaa etten ole joutunut hukkaan. Olen täällä Edustaja Puittisen [1] luona kortteeria. Eilen kävin tätin [2] luona sielä ei ollutkaan muita hänen luonaan nyt tällä kertaa olemassa kun hän itse. Lapsista on joku maalla joku sotaväessä sekä yksi jossakin muualla asumassa täällä Helsingissä Heistä olisi paljonkin kerrottavaa mutta se täytyy tällä kertaa jättää. Ja voipihan sitä sitten kertoa suullisesti kun tulen kotona käymään sillä ei me tälläkertaa viivytä täällä kovin kauvan ehkä pari kolme viikkoa sitten tulemme lomalle vähäksiaikaa. Eikä tässä tälläkertaa jouda tämän enempää kirjoittamaan sillä täytyy tässä lähteä syömään ja sitten ryhmäkokoukseen Tämä kirjoitus tulee niin epäsäännöllistä kun minä tässä vasta opettelen mutta kirjaimet varsinkin tulevat paremmat kun minulta itseltäni joten sinä kyllä saat tästä selvän. [3] No sitten täytyy puristaa kättäsi ja lopettaa tämä kirjoitus. Monet lämpimät terveiset Olaville Nellylle ja Kaukolle [4] sekä kaikille kotijoukolle
Hj. Väisänen
Osoite on Tehtaankatu 20 B 22
Kirjoitan kynällä osoitteen vielä uudestaan Tehtaankatu 20. B. 22. Kirjoita heti.
[1] Matti Puittinen (1883–1937), SDP:n kansanedustaja 1919–1936.
[2] Todennäköisesti Mari-täti, Hedda Maria Gröhn, o.s. Helenius (1877–1958).
[3] Jalmari Väisänen siis opetteli käyttämään kirjoituskonetta.
[4] Lapset.
Linkkejä
Jalmari Väisäsen haastatteluja ja hänen kirjoittamiaan artikkeleja ennen vaaleja.
”Pienviljelijäin paikka on sos.-dem. puolueessa.” Kansan Voima 13.6.1929, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544536?page=1
Isoisäni kirjoitti pakinoita Kansan Voimaan/Pohjois-Karjalaan vuosina 1923–1983. Tämä on ensimmäinen pakina, jonka hän kirjoitti kansanedustajana. Pappisedustaja Kiviojan säästäväisyysharrastukset. Kansan Voima, 5.9.1929, s. 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544656?page=4
Pohjois-Karjalan pienviljelijät luottavat näissäkin vaaleissa sosialidemokraattiseen puolueeseen. Kansan Voima 17.6.1933, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1853617?page=1
Raitista ehdokasta äänestän. Kansan Voima 22.6.1933, s. 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1853607?page=4
Kolme pitkää pulavuotta on ollut seurauksena porvariston viimeisestä vaalivoitosta. Kansan Voima 1.7.1933, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1853594?page=1
Hajoitustyö tälläkin kerralla epäonnistuu. Kansan Voima 23.6.1936, s. 6. https://dighttps://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2003287?page=6
Terveisiä Kiteen rintamalta. Kansan Voima 27.6.1936, s. 6. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2003288?page=6
Sos.-dem. edustajaehdokkaamme vastaavat kysymyksiin. Kansan Voima 22.6.1939, s. 7. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2003838?page=7 Jalmari Väisäsen vaalijuliste (ei vuotta) https://www.finna.fi/Record/ta_ah.M011-1441636
