Vuoden 2023 ensimmäisessä tarinaillassa aiheena oli ”Toiminnan kehittäminen jatkuvuuden turvaamiseksi”.
Alustuksen aiheesta piti Marja Nissinen verkkoyhteydellä Michiganista. Marjan esityksen jälkeen Suistamon perinneseuran Niina Patrikainen kertoi heidän yhdistyksensä toiminnasta ja suistamolaisuudesta. Niina oli verkkovieraana Pohjanmaalta.
Alustusten jälkeen käytiin vilkasta keskustelua yhteisen karjalaisen toiminnan nykyisistä muodoista ja uusien näkökulmien ottamisessa huomioon toiminnan suunnittelussa.
Marja Nissinen toi esille huolen, joka uhkaa lähestulkoon kaikkea vapaehtoistoimintaa ja etenkin karjalaisia jäsenyhteisöjä. Seurojen jäsenmäärä uhkaa kokoajan vähetä. Enää ei löydy niin helposti toimintaan mukaan vapaaehtoisia talkoolaisia, jotka ovat valmiita maksamaan yhdistyksen jäsenmaksun ja ottamaan vetovastuuta yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta.
Otteita Marjan esityksestä
Jäsenkato uhkaa toimintaa
Yhteistyö naapureiden, seutukuntien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Niina Patrikainen kertoo Suistamon perinneseuran toiminnasta
Kuuntele kappale Jänisjärven laineet / Jan Dobrowolsk
Jänisjärvi
Pyöreämuotoinen järvi on syntynyt noin 678 – 718 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin iskeytyessä kallioperään. Järvi jakautuu eteläiseen Ison Jänisjärveen ja pohjoiseen Pieneen jänisjärveen. Iso Jänisjärvi on 28 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä. Pienen Jänisjärven osuus on 20 km pituutta ja 3 kilometriä leveyttä. Saaria Jänisjärvessä on 43.
Suomen puolella Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä sijaitseva Sääperi järvi on ollut aikoinaan osa Jänisjärveä, mutta on maan kohoamisen seurauksena jäänyt omaksi järvekseen.
Jänisjärven rantakuntia ovat olleet Ruskeala, Pälkjärvi, Värtsilä, Soanlahti, Suistamo ja Harlu. Rajat näiden hallintoalueiden välillä ovat historian saatossa siirtyneet ja muuttuneet moneen kertaan, riippuen läntisten ja itäisten hallitsijoiden voimasuhteiden tasapainosta. Viimeisessä muutoksessa kaikki muut, paitsi Värtsilä, jäivät Suomen rajojen ulkopuolelle. Värtsiläkin joutui luovuttamaan suuren osan pinta-alastaan.
Vuonna 1939 Pälkjärvi ja Värtsilä kuuluivat Kuopionlääniin. Ruskeala, Soanlahti, Suistamo ja Harlu Viipurinlääniin.
Yhdistävänä tekijänä näiden pitäjien osalta on ollut myös Jänisjärvellä toiminut laivaliikenne. Malmin ja puunkuljetukseen käytetyt hinaajat ”Alku”, ”Irma”, ”Silvia”, ”Soanlahti” ja ”Otso” ovat olleet tuttu näky Jänisjärvellä.
Vuonna 1895 aloitti höyrylaiva ”Tapio” matkustajaliikenteen Jänisjärvellä ja tuoden jänisjärven alueen asukkaille helpotusta matkustamiseen yhdessä samoihin aikoihin valmistuneen Karjalan radan kanssa.
Tässä on otteita Jänisjärven laivaliikenteestä Suomen Höyrypursiseuran vuosijulkaisussa1995
Kuvia voi klikata suuremmaksi
Koko artikkelin ”Eräitä havaintoja Jänisjärven höyrylaivaliikenteestä” / Esko Pakkanen voi lukea tästä linkistä
