SAUNAKULTTUURIA / Riitta Pakarinen

Pälkjärvelle suuntatuneilla kotiseutumatkoilla olemme tutustuneet kymmeniin entisiin pihapiireihin. Joissakin on ollut jäljellä vielä talon kIvijalkoja, navetan raunioita, ehkäpä joku riihen uunikin. Mutta enpä muista, että kertaakaan olisi tullut puheeksi, että tuossa oli sauna. Todella outoa, sillä eiköhän jokaiseen talouteen kuulunut sauna, kuten kaikilla suomalaisilla yleensä.

Jostain syystä oli kehumisen aihe, jos joku kesti kovassa löylyssä. Minunkin mielessäni häilyy kylpyhetket Mari-mummon kanssa, vaikka itse saunasta ei ole minkäänlaista mielikuvaa. Mari-mummo mätti löylyä kiukaalle ja kehui jälkikäteen, kuinka kuumassa tyttö kärsii istua. Toisinaan suorastaan kärsinkin, vaikka en sitä suinkaan mummolle tunnustanut.

Vaikka en muista, minkälainen Holopaisen sauna oli sisältä, muistan kuitenkin sen raskaan ulko-oven. Olin tunkenut sanomalehtitullon vastasyntyneen sisareni suuhun ja kun huomasin vauvan muuttuvan siniseksi, säntäsin itku kurkussa saunalle, jossa äiti oli pyykillä. Vankka puukahva mustuneessa ovessa oli minulle ylettämättömissä. Onneksi äiti kuuli hätähuutoni ja kurkisti ovesta.

Pihapiiri Ilmakassa. Sauna rakennus n:o 3.
Asemapiirros on Juho A Leskisen piirtämä

Oliko sauna savusauna, siitä ei ole mielikuvaa. Ilmeisesti se ei ollut kuitenkaan aivan pimeä, koska äiti kertoi, että joskus kun anopin ja miniän välille syntyi mieltä väärää, anoppi otti rukkinsa ja meni saunaan kehräämään.

Se kuitenkin tiedetään, että pihapiiriin oli suunnitteilla rakentaa uusi sauna vuonna 1944. Saunaa ei ehditty kuitenkaan rakentaa, mutta sen sijaan uusi navettarakennus valmistui sinä kesänä. Tämä upouusi rakennus jäi sinne jonnekin, mutta rakennuksen neljä ikkunaa irrotettiin ja laitettiin evakkokuormaan, joka kuljetti kyläläisten yhteisiä tavaroita. Kuin ihmeen kaupalla nämä ikkunat selvisivät ehjinä matkojen myllerryksestä ja saivat uuden elämän 1949 Utraan valmistuneesta saunasta. (Utran Ikkunat)

Minkälainen lienee ollut äidin kotipaikan Vornasen sauna? Ainakin sieltä löyty 12 lasta “lauteiden alta”, kuten sisaruksille uskoteltiin. Mielessäni olen kuvitellut, että saunaan kuului myös saunakamari. Mielikuva johtuu siitä, että saunassa piiloteltiin Salaperäistä Henkilöä. Minä vuonna ja kuinka kauan, se jäi äidiltä kysymättä. Äidin kertoman mukaan mies oli herraskaisesti pukeutunut ja hänellä oli kirjoituskone mukanaan. Hänelle vietiin ruoka saunaan, jossa hän tosiaankin istui konettaan naputtelemassa.

Hämärä muistikuva on, että äiti olisi ollut tuolloin kahdeksan vuotias. Eli tämä olisi tapahtunut 20- ja 30-luvun taitteessa. Sitä hämmästelen, että miten keskellä Ilmakan kylää sijainnut Vornasen talo voi olla kenenkään piilopaikka? Kaiken lisäksi kyläläiset kävivät hakemassa postinsa Vornasesta.

Olen yrittänyt miettiä, minkälaiset saunat olivat evakkotaloissamme Laihian Jokikylässä, siis Valkamassa ja Kukkamossa? En saa muuta mieleeni kuin sen, että äiti valitti Pohjanmaan veden laatua. Hänen mukaansa vauvan ihottuma johtui paikkakunnan rusehtavasta “kovasta” vedestä.

Sauna ja Pälkjärven ikkunat kirjoittajan kotipihassa 1950 luvulla.

Kun Utran saunamme valmistui 1949 istuimme usein Mari-mummon kanssa saunan pukuhuoneessa kuivattelemassa. Mummo löi käsiään yhteen ja lauloi: “Hyppää, tanssaa tyttö nuori, nyt on aika iloita! Vanhuus tulee niin kuin vuori, ei se jalka nousekaan!”

Eipä nouse, ei. Elokuun alussa sattui omassa saunassa paha haveri kun lipsahdin ylälauteelta lattialle. Mutta se on jo toinen tarina.


Onko sinulla kuvia, muistoja tai kuultuja tarinoita Pälkjärven saunoista, tai Pälkjärven saunomisperinteistä. Kerrotaan niistä toisillekin.

Lähetä osoitteeseen: nettitoimitus@palkjarvi.fi

Vuoden ikäinen Laina Immonen Esteri Nousiaisen sylissä Vasaran saunan edustalla Makariissa 1929.
Kuva on pitäjäseuran kuvagalleriasta