ILJALAN NUORISOSEURA / Lissu Kaivolehto

Iljalan nuorisoseuran perusti 1800-luvun loppupuolella Pälkjärven ensimmäinen opettaja Matti Moilanen. Seuran keskeisiä voimia tuolloin olivat opettaja Moilasen lisäksi hänen puolisonsa Aino Moilanen, sekä rouva Hilda Pirhonen (o.s. Hällström). Lahjoitusvarojen turvin rakennettu toimitalo oli tehty talkootyönä 1898. Opettaja Moilasen jälkeen seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Janne Kananen.

Nuorisoseuran toiminnan alkuajoista en ole onnistunut löytämään tietoja edellä kerrottua enempää. Sen sijaan vuosien 1915-1929 toiminta on kirjattu mustakantiseen, lähes 200-sivuiseen päiväkirjaan, jota säilytetään Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä. Päiväkirjasta löytyvät pöytäkirjat kuukausi-, johtokunnan- ja juhlatoimikuntien kokouksista sekä pari vuosikertomusta ja toimintasuunnitelmaa.

Kuukausikokoukset

Päiväkirjan ensimmäiset merkinnät on tehty nuorisoseurantalolla pidetyssä kuukausikokouksessa 15.4.1915. Tuolloin on keskusteltu mm. eri seurojen keskinäisistä suhteista Pälkjärvellä. Yleinen mielipide oli että seurojen ja yhdistysten väliltä olisi poistettava kaikki puolueellisuus ja viha ja saatava ne toimimaan käsi kädessä ilman minkäänlaista vihamielisyyttä toisiaan kohtaan.

Kerran kuussa pidettävät kuukausikokoukset olivat avoimia kaikille jäsenille. Niissä laulettiin, luettiin sivistäviä kertomuksia ja keskusseuran kiertokirjeitä, keskusteltiin sekä suunniteltiin tulevia juhlia ja iltamia ja valittiin niihin ohjelmat ja esiintyjät. Joskus kokouksen päätteeksi oli tunti leikkiä.

Huhtikuussa 1916 tehtiin päätös leikkiharjoitusten aloittamisesta nuorisoseuran talolla joka perjantai-ilta. Johtajaksi harjoituksiin oli lupautunut rouva Lyyli Kivinen.

Toukokuussa 1916 kokouksen aluksi keskusteltiin siitä kuinka paljon kannetaan talon vuokraa isäntä Könösen ruumiinavaustoimituksesta. Päätökseksi tuli 25 markkaa.

Heinäkuussa 1916 kuukausikokouksessa pohdittiin miten korttipeli saataisiin häviämään nuorten ja etenkin nuorisoseuran jäsenten keskuudesta. Päätettiin, että jos jonkun jäsenen nähdään korttia pelaavan, niin hänet erotetaan heti seuran jäsenyydestä.

Elokuussa 1916 muutamat jäsenet ehdottivat otettavaksi tanssin iltamaohjelmaan. Asiasta syntyi pitkä väittely ja lopulta päätös ettei iltamissa tanssita.

Allekirjoitukset-kuukausikokous 1915 syyskuu

Johtokunnan kokoukset

Päiväkirjan ensimmäinen merkintä johtokunnan kokouksesta on 10.8.1915. Johtokuntaan ovat tuolloin kuuluneet M. Airaksinen, O. Wuorioksa, A. Forsell, K. Muhonen, T. Asikainen, Leena Turunen, Aino Kärnä ja Mimmi Tomukorpi. Kokouksessa on suunniteltu huvimatkaa Soanlahteen ja päätetty pitää maksuiltama 15. elokuuta. Keskustelua oli myös kulissien hankkimisesta. Juhlien ja iltamien vakio-ohjelmia olivat erilaiset näytelmät, kuten Muistojuhla, Luostarin kellot, Ryöstetty kaunotar, Murtovaras, Me emme mene naimisiin, Kun piiat ovat lakossa ja Isännät ja emännät.

Syyskuussa 1915 pidetyssä kokouksessa Luettiin toimittaja T. Könösen ja ylioppilas Aulis Könösen lähettämät kirjeet, joissa kehotetaan keräämään paikannimiä Pälkjärveltä. Yksimielinen päätös oli, että paikannimiä ruvetaan keräämään. Asiaa järjestämään valittiin Matti Airaksinen.

Koska seuran jäsenten keskuudessa oli huomattu huonoa käytöstä, niin keskusteltiin miten se saataisiin korjautumaan. Yleinen mielipide oli, että ne seuran jäsenet ja etupäässä johtohenkilöt, jotka hyvin käyttäytyvät, huomatessaan huonosti käyttäytyvän seuran jäsenen, antavat tälle muistutuksen. Entisistä paheista huomautuksia tekemään valittiin seuran esimies. Tanssi päätettiin poistaa kokonaan seuran ohjelmasta.

Joulukuussa 1915 tehtiin päätös pitää nuorisoseuran ja nuorisoseurantalon suurimmalle puuhaajalle opettaja Matti Moilaselle kiitollisuudenosoitusillanvietto tammikuussa 1916. Muistolahjaksi päätettiin hankkia isokokoinen kultasyrjistöinen kuvaraamattu shagriininahkaisissa kansissa. Juhlapuhetta pitämään päätettiin pyytää Alahovin F. E. Niemistä.

Vuoden 1916 viimeisessä kokouksessa käsiteltiin talon vuokrausasioita. Patteritöihin lähtevät pojat halusivat pitää 30. joulukuuta läksiäisillanvieton. Lupa myönnettiin ehdolla, että hankkivat nimismieheltä kirjallisen luvan ja poliisin järjestystä valvomaan. Ohjelmassa toivottiin olevan muutakin kuin tanssia. Vuokra päätettiin jättää perimättä vahtimestarin palkkaa lukuun ottamatta.

Muutamat nuoret parit olivat esittäneet pyynnön saada pitää kuuliaistanssit seuran talolla. Päätettiin vuokrata taloa seuran jäsenille perhejuhlia varten ilman tanssia. Vuokraa kannettaisiin saman verran kuin iltamien pitäjiltäkin.

Vuosikokoukset

Vuosikokouksissa valittiin seuran puheenjohtaja, johtokunta, rahastonhoitaja, tilintarkastajat ja muut toimihenkilöt sekä käytiin läpi raha-asiat sekä menneen että tulevan kauden osalta. Luettiin myös edellisen kauden vuosikertomus ja tulevan kauden toimintasuunnitelma.

Vuoden 1917 vuosikokouksessa seuran esimieheksi valittiin emäntä Lyyli Kivinen. Hän kuitenkin kieltäytyi tehtävästä. Johtokuntaan tulivat neljän erovuoroisen tilalle uudelleen valituiksi Esteri Nieminen, Leena Turunen, uusina Tauno Sistonen ja Kalle Eronen. Vanhoina jäseninä jatkavat Isäntä Nieminen, kauppias Airaksinen, Mimmi Tomukorpi, Tauno Sistonen sekä Kalle ja Elli Eronen.

Toimikunnat

Syyskuussa 1916 päätettiin perustaa näytelmätoimikunta. Toimikunnan jäseniksi valittiin Maunu Nyman, Matti Airaksinen, Eino Tomukorpi, Elli Eronen, Anna Riikonen ja Hilja Kananen. Varalle L. Tiilikainen, A. Tomukorpi ja Hanna Nousiainen.

Ensimmäisessä iltamatoimikunnan kokouksessa päätettiin mm. että iltamailmoitukseen laitetaan maininta, että ravintolaan on jokaisen tuotava omat sokerinsa.

Myöhempinä vuosina näitä toimikuntia perustettiin joka lähtöön. Erilaisia tilaisuuksia ja juhlia varten olivat omat juhlatoimikunnat.

Iltamaohjelma päiväkirjasta 1915 lokak. iltamat

Juhlat ja iltamat

Nuorisoseuralaiset järjestivät useita juhlia vuodessa. Juhlittiin vappua, äitienpäivää, juhannusta, joulua ja Kalevalanpäivää. oli maksu- ja perheiltamia. Toimeenpantiin myös iltamia Iljalan koulun varattomien oppilaiden jalkineilla ja vaatetuksella avustamisen hyväksi. Iltamajärjestelyt hoiti kuukausikokouksen valitsema iltamatoimikunta.

Juhlapuhujiksi pyydettiin pitäjän vaikutusvaltaisempia henkilöitä, pappeja, pappien rouvia, opettajia jne. Ohjelmassa oli köörilaulua, runoja, näytelmiä ja illan päätteeksi leikkiä. Aikani ihmettelin, että mitä ihmeen leikkiä, kunnes joku vanha pälkjärveläinen valisti, että kysymyksessä on piirileikki.

Laskiaisen juhlinta aloitettiin mäenlaskulla hautausmaan rinteessä. Pari tuntia myöhemmin siirryttiin talolle juhlaillanviettoon monipuolisen ohjelman pariin.  Väliajalla tarjottava kahvi maksoi 20 penniä kuppi leivän kanssa ja ilman leipää 10 penniä. Illan päätteeksi leikittiin piirileikkejä.

Ilmoitus Pohjois-Karjala lehdessä 31.10.1905
Ilmoitus Laatokka lehdessä 7.5.1907

Seuralehti Kipinä

Syyskuussa 1915 Päätettiin perustaa seuralehti. Lehden puhtaaksikirjoittajaksi valittiin A. Forssell ja hänen apulaisekseen K. Muhonen. Lehden nimeksi tuli ”Kipinä”. Ensimmäisen numeron oli määrä ilmestyä lokakuussa.

Seuraava merkintä lehdestä löytyy vasta 8.11.1922 pidetyn kuukausikokouksen pöytäkirjasta. Seura suunnitteli tuolloin joulujuhlaa ja päätti ottaa juhlaa varten seuran lehdestä ylimääräisen koepainoksen nimellä Joulupukki. Lehden toimittajaksi aiottiin pyytää neiti Anni Kanasta tai neiti Anni Toropaista.

Kolmas ja viimeinen merkintä lehdestä löytyy johtokunnan pöytäkirjasta 15.1.1923. Hanna Kuittisen toimittaman lehden kerrotaan ilmestyvän 4. helmikuuta pidettävässä perheiltamassa. Onkohan lehtiä koskaan mahdettu tallentaa mihinkään? Arkistoissa niitä ei ole tullut vastaan.

Kiljukaljaa

Kuukausikokouksessa 26.9.1915 paikalla oli 32 jäsentä ja puhetta johti kunnallislautakunnan varaesimies T. Jouhki. Keskusteltiin edellisellä viikolla pidetyistä iltamista, jotka lopetettiin kesken ja esitettäväksi suunniteltu Minna Canthin kirjoittama 5-osainen näytelmä Murtovarkaus jäi esittämättä syystä, että esittäjät olivat harjoitelleet liian vähän, eivätkä osanneet edes lukea rooliaan loppuun.

Sihteerinä toiminut Leena Turunen on kirjannut pöytäkirjaan:

“Oli pakostakin heitettävä sikseen ja kun seuran tietoon oli tullut että jotkut seuran jäsenistä olivat maistaneet kiljukaljaa ennen mainittua iltama-aikaa paheksuu seura tätä valitettavaa tapausta ja keskusteltiin josko seuran jäsenet jotka olivat nauttineet kiljukaljaa erotettaisiin seurasta ja kun he katuvat kovasti tekoaan ja pyysivät Axell Forsell, Eino Tomukorpi, Antti Niiranen, Antti Nieminen, Kalle Muhonen ja Juho Rouhiainen, anteeksi ja lupautuivat vastedes ei käyttävänsä mainittua ainetta, niin mainittujen henkilöiden poistuttua toiset jäsenet keskusteltua päättivät antaa anteeksi heille tällä kertaa, kun tapaus on ensimmäinen seuran ja koko pitäjän alueella ja kun ei heidän takia tullut mitään häiriöitä iltamissa eikä muuallakaan, mutta kumminkin antoi seura heille ankaran varoituksen. Samalla oli jäsenten toivomus, että seura saisi toimia edelleen valistusseurana”.

Lokakuun kuukausikokouksessa toiminta päätettiin toistaiseksi antaa levätä sattuneiden laimennusta synnyttäneiden seikkojen tähden. Johtokunnan esimiehelle annettiin kumminkin kehotus kutsua nuorisoseura kokoukseen, jos tarpeelliseksi näkee.

Seuraava kuukausikokous näyttääkin olleen vasta tammikuun lopussa 1916. Silloin käsiteltiin jo aiemminkin esillä ollutta asiaa nuorisoseurantalon vuokraamisesta puolueyhdistyksille iltamien pitoa varten. Vilkkaan keskustelun päätökseksi tuli ettei taloa vuokrata puolueyhdistyksille.

Tulinen kiista

Johtokunnan kokouksen 6.2.1916 ohjelmaan kuului mm. vahtimestarin valinta. Pöytäkirjan seitsemäs pykälä kertoo asiasta näin:

Seuran vahtimestariksi täksi vuodeksi valittiin tulisen kiistan perästä talollinen Eetu Rouhiainen seuraavilla palkkaehdoilla: Maksuiltamalta 4 mk, perheiltamalta ja kuukausikokoukselta 2,50 mk. Vahtimestarin tulee tehdä jo aikaisemmin pöytäkirjaan merkityt tehtävät. August Tomukorpi ja August Köhlin vastustivat uuden vahtimestarin valitsemista”.

Seuraavassa pykälässä kerrotaankin sitten, että molemmat herrat ilmoittivat eroavansa johtokunnasta. Muutamaa päivää myöhemmin kuukausikokous valitsi heidän tilalleen isäntä Niemisen ja kauppias Airaksisen. Samassa kokouksessa seurasta erotettiin kolme jäsentä, syynä sopimaton esiintyminen seuran kokouksissa ja iltamissa.

Tauko toiminnassa

Vireästi toimineen seuran toiminta osoittaa hiipumisen merkkejä vuonna 1917. Kuukausikokouksia on ollut vain viisi, viimeisen kerran on oltu koolla kesäkuussa. Johtokunta on kokoontunut kolme kertaa, viimeisin kokous heinäkuun lopussa.

Seuraava pöytäkirja mustakantiseen kirjaan on kirjoitettu Alahovissa pidetyssä johtokunnan kokouksessa 16.10.1921. Paikalle olivat saapuneet entinen puheenjohtaja M. Airaksinen, varapuheenjohtaja F. E. Nieminen, Otto Vuorioksa, Esteri Nieminen ja Leena Turunen.

Koska seuran toiminta oli ollut lamassa vuodesta 1917, eikä kyseisen vuoden vuosikokoustakaan ollut pidetty, päätettiin kutsua nuorisoseura sääntöjen mukaiseen vuosikokoukseen kunnantalolle.

Uusi alku

Vuosikokouksessa 30.10.1921 johtokuntaan tulivat toimitetussa vaalissa valituiksi Janne Kananen (puheen johtaja), Hilja Kananen, Hanna Kuittinen, Leena Turunen, Tauno Malinen, Aino Hyvönen, Otto Vuorioksa, F. E. Nieminen ja Viljami Laasonen.

Johtokunta kokoontui seuraavan kerran marraskuun puolivälissä. Tuolloin keskusteltiin mm. nuorisoseurantalon vuokraamisesta ja päätettiin minkä verran vuokraa keneltäkin peritään. Tanssi-iltamista päätettiin kantaa kymmenen markan lisämaksu. Taloa vuokrataan myös ulkopuolisille seuroille lukuun ottamatta puolueseuroja. Iljalan koulun koulukeittiön hyväksi pidettäviin iltamiin talo päätettiin antaa käyttöön ilman vuokraa.

Johtokunnan kokouspöytäkirjan liitteenä ovat Pälkjärven edistysseurojen järjestysrenkaan säännöt. Raittiuslautakunta sekä paikkakunnalla toimivat seurat ja yhdistykset olivat yhteisessä neuvottelukokouksessa 8.5.1921 kunnantalolla valinneet keskuudestaan sääntöehdotuskomitean, johon kuuluivat Otto Wuorioksa, Janne Kananen, Viljami Laasonen ja Hilja Kananen. Komitea laati osuuskaupalla 11.5 pidetyssä kokouksessa 12 pykälää käsittävän nelisivuisen säännöstön, jonka raittiuslautakunta sitten hyväksyi sellaisenaan 22.5.1921. Ensimmäisessä pykälässä kerrotaan, että järjestysrenkaan tarkoituksena on raittiuden, hyvän järjestyksen ja kieltolain toteuttamisen edistäminen.

Seuran yleisessä kokouksessa marraskuussa 1921 oli paikalla 20 jäsentä. Vahtimestariksi valittiin Heikki Kuikka ja määriteltiin hänen toimenkuvaansa kuuluvat tehtävät. Palkaksi sovittiin 10 markkaa/tilaisuus. Valittiin yhdeksänhenkinen iltamatoimikunta, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tuli joulujuhlan järjestäminen.

Joulukuun kokouksessa oli esillä taas, ties kuinka monennen kerran, talon vuokraaminen puolueseuroille. Päätettiin kuten ennenkin, ettei taloa vuokrata puolueseuroille.

Yhdistysrekisteriin merkitseminen 1922

Johtokunnan tammikuisessa kokouksessa päätettiin, että kuukausikokouksia pidetään joka kuukauden toinen sunnuntai. Keskusteltiin myös kulissien hankkimisesta ja tehtiin päätös, että niitä on hankittava jos vielä jotain näytelmäkappaleita aiotaan esittää.  Päätettiin hankkia metsä-, kamari- ja tupahenkiset kulissit. Koska seuralla ei ollut tarpeeksi rahaa, päätettiin ottaa 2000 markan laina kulisseja varten. Kalevalajuhlaa valmistelemaan valittiin kymmenhenkinen toimikunta.

Iljala-Aatteellisten yhdistysten rekisterilehti nro 11, 1922

Maaliskuussa Iljalan Nuorisoseura liittyy osastona Pohjois-Karjalan nuorisoseuraan. Puheenjohtaja Kanasen sosiaalihallitukselle tekemän ilmoituksen perusteella seura merkitään yhdistysrekisteriin toukokuussa.

Nuorisoseuran leima

Kesäkuun kuukausikokouksessa oli jälleen esillä talon vuokrausasiat. Kaupanhoitaja Otto Wuorioksa oli viettänyt helatorstaina häitään talolla. Yksimielinen päätös oli, ettei kanneta vuokraa nyt eikä koskaan eikä keneltäkään nuorisoseuran jäseneltä, joka tahtoo seuran talolla häitänsä viettää.

Vuosikokoukseen 17.9.1922 saapui vain yhdeksän miestä. Katsottiin, ettei kokousta voida pitää näin vähällä ja yksipuolisella väellä. Niinpä sovittiin uusi kokousaika viikon päähän. Tuolloin väkeä olikin paikalla runsaammin. Uuteen johtokuntaan tulivat suljetulla lippuäänestyksellä valituiksi F. E. Nieminen, Tauno Malinen, Hanna Kuittinen, Anni Lahtinen, Lauri Kivinen ja Paavo Nieminen. Samalla systeemillä valittiin seuran puheenjohtajaksi Janne Kananen.

Vuosi päättyi uudenvuodenaattona tehtyyn rekiretkeen Pälksaaren Immoseen. Matkaan lähdettiin Alahovin pihalta iltapäivällä.

Roinilan talossa
Iljalan nuorisoseuran ohjelmistoon kuului Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1885. Esitysvuosi ei ole tiedossa.
Kuva Maija Varosen arkistosta.

Teatterivierailu pääkaupungista

Johtokunnan pöytäkirjasta 23.4.1923 käy ilmi, että Helsingin Intiimiteatteri olisi tulossa näyttelemään Isontalon Anttia ja haluaisi vuokrata taloa esitystään varten. Pyyntöön suostuttiin. Jää arvailujen varaan toteutuiko vierailu, sillä asiasta kertovaa lehtiuutista en onnistunut sanomalehtiarkistosta löytämään.

Janne Kanasen kirjoittamasta vuosikertomuksesta 1923-1924 selviää, että toiminta ei yllä ”vanhojen hyvien aikojen” tasolle. Johtokunta on kokoontunut neljä kertaa ja kuukausikokouksia on ollut vain yksi. Hiihtoretkillä ja hiihtokilpailuissa osanottajia on ollut runsaanlaisesti.

Kesäjuhlat vietettiin nuorisoseuran omalla talolla. Ilma oli suotuisa ja sen vuoksi väkeä kokoontui runsaasti, joten aineellinen tulos oli hyvä, mutta henkinen taso oli surullisen alhainen, jonka voi panna alkoholin syyksi. Myös useat ohjelmansuorittajat laiminlöivät velvollisuutensa.

Kuten edellä olevasta käy selville, on nuorisoseuramme työ kuluvana työvuotena ollut hyvin laimeata ja vähäpätöistä ja nuorisoseurahenki kokonaan häviämässä. Toivottavaa olisi, että uusi työvuosi ja uudet lietsojat saisivat aikaan innostusta ja toimintahalua nuorisoseuramme piirissä”,

päättää Kananen vuosikertomuksen.

Tulevan toimintasuunnitelman loppuun kirjatuista järjestysmääräyksistä tulkoon mainituksi yksi:

Tupakoiminen ja lakki päässä oleminen on kaikissa seuran tilaisuuksissa kielletty“.

Vuodet 1925-1929

Nostatuspuheista huolimatta seuran toiminta ei vilkastunut tulevinakaan vuosina. Muutamia johtokunnan kokouksia on ollut vuosittain, kuukausikokouksia vain yksi vuodessa. Johtokunta on järjestänyt hiihto- ja urheilukilpailuja, rekiretkiä, iltamia, joulu- ja kesäjuhlia.

Vuonna 1927 johtokuntaan valittiin Eino Nousiainen, Matti Karvinen, Martta Seppänen, Aili Rouhiainen, Erkki Seppänen ja Hilja Pussinen sekä varalle Elsa Jaatinen ja Lauri Rouhiainen. Puheenjohtajana toimi edelleen Janne Kananen.

Lokakuussa pidetyssä kokouksessaan johtokunta valitsi vahtimestariksi Heikki Kuikan. Palkkaa Kuikka saa talvella 15 markkaa ja kesällä 5 markkaa illasta. Kokouksen viimeiseen pykälään sihteerinä toiminut Hilja Pussinen on kirjannut:

Iltamat koitetaan saada puuhatuksi keyrin seudussa. Onpa aikomus näytellä kappalekin. Eihän sitä tiedä miten sen käy, mutta kekrinähän nähdään”.

Otteita toimintakertomuksesta 1926-1927

Johtokunnan kokouksia on ollut viisi, yleisiä kokouksia kaksi. Johtokunta on järjestänyt kaikki seuran iltamat ja suorittanut suurimman osan ohjelmistakin. Perheiltamia on ollut pikkujouluna ja laskiaisena. Yleisiä maksuiltamia on ollut neljä kertaa ja talven aikana on tehty kaksi rekiretkeä. Iltamissa on ollut väkeä kohtuullisesti ja sen käytös on ollut moitteetonta.

Vaikka seura on saanutkin toimia normaaleissa oloissa, ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen sen toimintaan. Toiminta on ollut liian laimeata, hiljaista. Liian harvat seuran jäsenistä ovat olleet mukana toiminnassa, joka kuitenkin pitäisi olla jokaisen asiana. Korkeintaan ovat he silittäneet talon lattiaa ja kenkiensä pohjia varsinaisen ohjelman loputtua iltamissa. Nyt kun aloitamme uutta toimintavuotta, toivokaamme että seuran elämä tulee virkeämmäksi ja että kaikki seuran jäsenet saadaan mukaan työhön pyrkimään niihin päämääriin, jotka nuorisoseura on itselleen asettanut”.  

Tämän 6.10.1927 päivätyn ja opettaja Eino Nousiaisen allekirjoittaman toimintakertomuksen jälkeen päiväkirjassa on enää seuran sihteerin Hilja Pussisen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintakaudelle sekä muutamia hajanaisia merkintöjä vuosilta 1928-1929, jolloin suunnitteilla oli nuorisoseurantalon remontti.

Tietoa siitä miten seuran toiminta jatkui (jos jatkui) 1930 ja 1940-luvuilla, ei ole. Yhdistysrekisteristä Iljalan nuorisoseura on poistettu heinäkuussa 1991, kuten moni muukin pälkjärveläinen yhdistys ja seura, joka oli jäänyt sodan jälkeen lopettamatta.

Kurikka-Aatteellisten yhdistysten rekisterilhti nro 32, 1920

Pälkjärven muut nuorisoseurat

Pälkjärvellä toimi Iljalan lisäksi ainakin kaksi muuta nuorisoseuraa. Kuhilasvaaran nuorisoseura aloitti toimintansa samoihin aikoihin Iljalan kanssa. Keskeisenä puuhamiehenä siellä oli opettaja Hakala, joka touhusi myös osuustoiminnassa. Myös Kuhilasvaaran nuorisoseuralla oli oma talo. Uudistetun talon tupaantuliaisjuhlaa on vietetty lokakuussa 1927. Laajennettu juhlasali on ollut täysi tungokseen asti. Juhlayleisö on käyttäytynyt mallikelpoisesti. Juopuneita ja muita mekastajia ei näkynyt, kertoi Karjalanmaa.

Sanomalehti Pohjois-Karjala uutisoi tammikuussa 1905 Kurikkaan perustetusta nuorisoseurasta. Seuran jäseniksi oli tuolloin kirjautunut jo 69 henkilöä. Kurikan nuorisoseura on merkitty yhdistysrekisteriin marraskuussa 1920. Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Iida Rohrer, Martti Voutilainen ja opettaja Siitonen. Kuhilasvaaran ja Kurikan nuorisoseurat on myös poistettu yhdistysrekisteristä heinäkuussa 1991.

Nuorisoseuran talo
Talkootyönä 1898 rakennetusta nuorisoseurantalosta tuli heti alkuun kylän merkittävin kiintopiste ja toiminnan keskus, jonne tultiin ympäri pitäjää ja jopa naapuripitäjistä. Eri yhdistykset ja seurat pitivät talolla kokouksia, iltamia ja juhlia. Kun urheiluinnostus valtasi alaa, talolla harrastettiin talvisin voimistelua opettaja Tauno Malisen johdolla. Nuorisoseurantalo oli myös suojeluskunnan toiminnan keskus sinne saakka kunnes suojeluskuntatalo valmistui 1935. Lopulta nuorisoseurantalo myytiin suojeluskunnalle, joka purki sen ja rakensi hirsistä varastorakennuksen suojeluskuntatalon pihapiiriin.
Kuva Ritva Koskensalon albumista

xxxxx

JK. Syyskuussa 2021.

Kirjoitin tämän jutun jo vuosia sitten ja silloin minua jäi askarruttamaan isäntä Antti Könöselle tehty ruumiinavaus. Nuorisoseurantalo tuntui aika epätavalliselle paikalle kyseisen toimenpiteen suorittamiseen. Joku vuosi sitten sanomalehtiarkistoa penkoessani löysin yllätyksekseni ruumiinavaukseen liittyviä lehtijuttuja, joista kävi ilmi, että Könönen oli kuollut lokakuussa 1915 koviin tuskiin sairastettuaan sitä ennen vain 2-3 tuntia. Könösen ei tiedetty sitä ennen sairastaneen mitään tautia. Pitäjällä alkoi liikkua sitkeitä huhuja siitä, ettei Könösen kuolema ollut luonnollinen, vaan se oli voinut aiheutua esim. myrkyttämisestä. Kun poliisitutkinnoissa ei päästy selville Könösen kuoleman syystä, nimismies jätti Kuopion läänin kuvernöörille anomuksen ruumiin haudasta kaivamisesta lääketieteellistä tutkimusta varten kuolemansyyn selville saamiseksi. Könönen kaivettiin haudasta toukokuussa 1916 eli puoli vuotta hautaamisen jälkeen. Ruumiinavauksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että Könönen kuoli sydänhalvaukseen.

xxxxx

Nuorisoseuraliikkeen juhlavuosi

 Nuorisoseuraliike on juhlinut ja juhlii tänä vuonna (2021) 140-vuotista taivaltaan. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historian, mutta korostaa nuorisoseurojen vahvuutta tässä päivässä ja katsoo ennen kaikkea tulevaisuuteen. Se juhlii yli 600 jäsenseurassa ympäri Suomen tehtävää paikallista työtä sekä eri harrastusalojen toimintaa. Nuorisoseuraliikkeen perustajana pidetään ensimmäisen nuorisoseuran perustajaa, kauhavalaista Matti Sippolaa ja liikkeen aatteellisena oppi-isänä Santeri Alkiota. Suomen Nuorisoseurat ovat maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidenttiSauli Niinistö

nuorisoseurat.fi


Lähteet:

Veijo Saloheimo: Pälkjärven historia (1963)

Kansallisarkisto Joensuu: Iljalan Nuorisoseuran päiväkirja 1915 – 1929

Kansallisarkisto: Purkautuneiden yhdistysten asiakirjat

Museovirasto: Juho Leskisen kuvaukset Pälkjärven kirkonkylästä.

Digitaalinen sanoma- ja aikakausilehtiarkisto: Pohjois-Karjala 14.1.1905, Uusi Suometar 8.5.1916, Karjala 19.12.1916, Aatteellisten yhdistysten rekisterilehti 11/1922, Karjalanmaa 22.5.1926, Karjalanmaa 25.10.1927, Karjalainen 18.10.1928.