KUOLINLAUDAT / Maija Varonen

”Anna Törrösen perillisiä Kutsusta” laajentaa toukokuussa 2014 ilmestynyttä ”Tohmajärven Varosia”- sukutarinaa.

Tarina kulkee Ruotsin vallan viimeisiltä vuosikymmeniltä autonomian kautta itsenäiseen Suomeen. Se liikkuu Tohmajärven, Ilomantsin ja Kiihtelysvaaran eri kylissä, mutta myös rajan taakse jääneissä pitäjissä. Lopuksi se seuraa perillisten muuttoa Pohjois- Karjalasta muualle Suomeen ja muualle maailmaan. (alkusanat Päivi Jaatinen)

Pälkjärveläisen Maria Haverisen ja Heikki Laakkosen perhe

Maria Haverinen löysi puolisonsa torpparin pojan Heikki (Henrik) Laakkosen(1839) Pälkjärven Pälksaaresta. Maria muutti Pälkjärvelle 1862 ja häitä vietettiin vielä samana vuonna. Perheeseen syntyi seitsemän lasta vuosina 1864- 1882: Pekka (Petter), Johan, joka eli vain runsaat kaksi vuotta, Heikki, Maria, Anna Liisa ja Kaisa. Perhe asui 1870- luvun lopulle Pälkjärven Pälksaaressa (nro 4) Heikin vanhempien torpalla. Vuodesta 1880 heidät on rippikirjassa merkitty mökkiläisiksi Pälksaaren Junanpään tilalle (nro 14)

Maria Jauhiaisen ja Petter Laakkosen perhe

Ensimmäisenä Marian ja Heikin lapsena syntynyt Petter (1864) avioitui Pälkjärven Puikkolasta olevan Maria Jauhiaisen (1866) kanssa. Tämä avioliitto kesti kymmenen vuotta ja päättyi Petterin kuollessa keuhkotautiin vuonna 1896.

Avioliitosta syntyi kolme lasta: Juho Heikki (1889) Hilja Elina, joka kuoli vuoden ikäisenä ja Tauno Petteri (1895) Tauno oli vain viiden kuukauden ikäinen isänsä kuollessa. Esikoinen Juho muutti naimattomana vuonna 1911 ensin Sortavalaan ja sai siellä passin Venäjälle.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, koska matka suuntautui lopulta Yhdysvaltojen Pensylvaniaan. Siellä Juho perusti perheen, johon kuuluivat Yhdysvaltoihin vuonna 1916 muuttanut vaimo Kaisa Liisa Laakkonen ja Yhdysvalloissa syntynyt Leo (1923), joka kuoli siellä 1981 ilmeisesi perheettömänä. Johan muutti Amerikassa nimensä muotoon John Lakeman.

Äiti Marialla oli suuri huoli siitä, ettei Amerikassa asuva poika voisi mitenkään ehtiä aikanaan hänen kuolinvuoteelleen. Marialle oli tärkeää, että poika saisi hänestä edes kunnollisen kuvan, kun hän makaa kuolinlaudoilla kuolinvaatteissa. Vaatteet hän oli ommellut valmiiksi hyvissä ajoin ja pessyt ja valkaissut niitä vuosittain, että ne olisivat oikealla hetkellä asianmukaisessa kunnossa.

Pälkjärvellä ei ollut siihen aikaan saatavilla lyhyellä varoitusajalla valokuvaajaa ikuistamaan vainajaa. Neuvokas Maria löysi löysi ratkaisun asiaan. Hän pakkasi kuolinvaatteet laukkuun, hankki kuolinlaudat ja matkusti Sortavalaan, etsi siellä valokuvaamon, puki kuolinvaatteet päälleen ja asettui makaamaan kuolinlaudoille. Kuvat otettiin, Maria nousi ylös, pakkasi tavaransa ja palasi kotiin Pälkjärvelle. Kuolinkuva jätettiin odottamaan oikeaa hetkeä.

Petterin ja Marian nuorimman lapsen Taunon perheeseen kuuluivat vaimo Hanna Kettusen lisäksi lapset Lempi, Rauha ja Lauri Johannes. Tauno raivasi perheelleen noin 40 hehtaarin uudistilan synkkään korpeen Tohmajärven Pekkulaan. Tila sijaitsi Jänisjoen ja Keltasuon välissä. Tilan lävitse virtasi kaksi puroa ja tila saikin nimekseen Purola (10:4). Ensimmäiset vuodet perhe asui rantatörmään kaivetussa korsussa. Talon rakentaminen sai odottaa, koska kaikki liikenevä aika ja voimat oli käytettävä maan raivaamiseen. Talokin valmistui aikanaan.

Perheen molemmat lapset Lempi ja Lauri syntyivät Purolassa ja asuivat siellä perheineen ainakin 1950- luvulle asti. Lauri oli usean muun Laakkosen sukuun kuuluvan ohella erittäin musikaalinen. Hän kiersi tanssilavoilla soittamassa haitarinsa kanssa. Amerikassa asuneen Leon tiedetään soittaneen ainakin pianoa, saksofonia ja vetopasuunaa. Heikki Laakkosen pojanpoika oli puolestaan taitava trumpetisti.

**

Kertomuksen neuvokas Maria Laakkonen, os. Jauhiainen on äitini puolelta lähisukulaiseni.

Sukukertomusta olen siteerannut Päivi Jaatisen luvalla.

Maija Varonen



Alla ote Samuli Paulaharjun kirjoittamasta teoksesta;

SYNTYMÄ, LAPSUUS JA KUOLEMA Vienan-Karjalan tapoja ja uskomuksia.

Kirja ilmestyi Kalevalaseuran julkaisuna 1924 ja suurimman osan kirjan materiaalista Paulaharjulle kertoi ja lauloi Anni Lehtonen.

https://docplayer.fi/68308484-Samuli-paulaharju-syntyma-lapsuus-kuolema.html

Pääosan kirjan aineistosta Paulaharju kokosi Karjalan matkallaan 1915.

186 sivuinen teos sisältää runsaasti Vienan-Karjalan tapoja ja uskomuksia itkuvirsineen ja loitsuineen. Sivuilla 69 – 83 kerrotaan aiheesta “Hengen lähtö ja laudalle laitto”.