Kansalliskirjaston digitaalisessa sanomalehtiarkistossa on vuosien varrella tullut vietetyksi tunti poikineen milloin mistäkin aiheesta hakuja tehden. Olen erikoisesti tykästynyt Sortavalassa ilmestyneeseen Laatokka-lehteen. Vuosi sitten mieleeni juolahti kurkata mitä lehdestä löytyy hakusanalla itsenäisyyspäivä. Löytyi n. 140 sivua, joissa aihetta käsiteltiin tavalla tai toisella. Kiinnostukseni kohdistui sotavuosiin. Talvisodan aikaisesta itsenäisyyspäivästä en löytänyt Laatokasta yhtään uutista.
Itsenäisyyspäivä sotavuosina
1940
Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää vietettiin ympäri maata mieliinpainuvin juhlallisuuksin. Koko maa oli juhlaliputettu ja kaikkialla oli järjestetty suuria juhlatilaisuuksia vapautemme ja itsenäisyytemme kunniaksi.
Huomattavimmat juhlallisuudet olivat Helsingissä. Kenttäjumalanpalvelukseen ja paraatiin Suurtorilla oli kerääntynyt monituhatpäinen yleisö. Kunniavieraina olivat Suurkirkon portaille sijoittuneet invalidit. Juhlatilaisuus päättyi ohimarssiin, jonka sotamarsalkka Mannerheim otti vastaan. Tämän lisäksi päivän ohjelmassa oli juhlallinen lipunnosto Tähtitorninmäellä, juhlajumalanpalvelus Suurkirkossa, aseveliliiton suurjuhla Messuhallissa ja muutamia muita eri järjestöjen järjestämiä juhlia.
Itsenäisyyspäivän vieton kaikkialla Pohjois-Karjalassa kerrotaan sujuneen yksimielisyyden ja yhteistyön merkeissä. Päivää vietettiin koruttomasti, mutta sitä vaikuttavammin juhlallisuuksin. Niiden viettoon ovat aseveljien ja suojeluskunnan sekä lottien ohella osallistuneet rintamamiesyhdistykset, työväenyhdistykset, kunnat ja varuskunnat. Tohmajärven ja Kiteen juhlallisuuksista lehdessä oli melkein koko palstan pituiset jutut.
1941
Moskovan pakkorauha tehty mitättömäksi historiallisena 24. itsenäisyyspäivänämme. Luovutetut alueet liitetty isänmaahan presidentin antamalla julistuksella, otsikoi Laatokka isoin kirjaimin koko sivun leveydeltä 8. joulukuuta 1941.
Itsenäisyyspäivä sai erityisen historiallisen merkityksensä, koska silloin julistettiin Moskovan pakkorauhassa luovutetut alueet palautetuiksi takaisin valtakunnan yhteyteen. Samalla vahvistettiin väliaikaista hallintoa sekä alueen asukkaiden omistusoikeutta ja kansalaisuutta koskevat eduskunnan hyväksymät lait ja annettiin täydentäviä määräyksiä ko. lakien soveltamisesta.
Itsenäisyyspäivänä klo 11.30 valtioneuvosto kokoontui täysistuntoon, jossa tasavallan presidentti Risto Ryti antoi seuraavan julistuksen Suomesta luovutetun ja takaisin valloitetun alueen palauttamisesta valtakunnan yhteyteen:
Pääministerin esittelystä julistetaan, eduskunnan annettua suostumuksensa, että alue, jonka Suomi on Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 päivätyllä rauhansopimuksella joutunut luovuttamaan Sosialististen Neuvostotasavaltain liitolle, palautetaan valtakunnan yhteyteen ja saatetaan Suomen täysivaltaisuuden alaiseksi sekä että ne sitoumukset, joihin Suomi mainitussa rauhansopimuksessa on suostunut Hangon niemimaahan ja sitä ympäröivään merialueeseen nähden, samalla raukeavat.
Suomen Aseveljien Liiton järjestämässä itsenäisyysjuhlassa Helsingin Messuhallissa Ryti luki julistuksen puheensa lopussa ja päätti puheensa sanomalla: Näin on tehty mitättömäksi Moskovan pakkorauha. Kirouksen raskaana se on painanut meitä, nyt on kirous kirvonnut. Me hengitämme, me elämme! Meillä ja lapsillamme on tulevaisuus!
Myös vapautettu Suomeen liitetty Laatokan Karjala juhli historiamme suurinta itsenäisyyspäivää. Sortavalan itsenäisyysjuhlasta lähetettiin sähkösanomat tasavallan presidentille ja sotamarsalkka Mannerheimille. Molemmissa sähkeissä vakuutettiin: Luojaamme luottaen me uskomme suomalaisella sisulla voivamme muuttaa sotien ja vihollisen runteleman kotiseutumme entistä ehommaksi.
1942
TK rintamakirjeenvaihtaja Toivo V. Narva raportoi Laatokalle itsenäisyyspäivän vietosta etulinjoilla ja Itä-Karjalassa.
Eräässä etulinjapataljoonassa vapaana oleva miehistö ja upseeristo olivat kokoontuneet viettämään juhlahetkeä katajaköynnöksin ja valtakunnan lipuin koristettuun viihdytysparakkiin. Ohjelmassa oli musiikkia, majurin juhlapuhe, runo, ja pastorin pitämä loppuhartaus. Juhla päättyi torvisoittokunnan säestyksellä laulettuun virteen ”Jumala ompi linnamme”.
Näitä vajaan tunnin kestäviä juhlahetkiä vietettiin etulinjapataljoonissa pitkin päivää sen mukaan kuin voitiin yhteen kokoontua. Missä tähän ei ollut mahdollisuutta, siellä kuunneltiin radion itsenäisyyspäivän ohjelmaa. Joensuun ja Kuopion asemien kautta radioitiin poikien kotiseudulle Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon nauhoitettu lähetys klo 14. Rintamakämpissä kuunneltiin myös tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlapuhe.
Pitkin rintamaa sotilaille ja lotille tarjottiin kanttiineissa ilmaiset korvikkeet. Missä ei kanttiineja ollut, siellä pojat itse keittivät korvikkeensa ja nauttivat keksejä ja marmelaadia sen kanssa.
Isänmaamme 25. itsenäisyyspäivänä vietettiin täällä sodan keskellä ehyitä ja kauniita juhlahetkiä, jotka olivat omiaan jokaisen sotilaan mielessä selventämään sen taistelun välttämättömyyttä, jota maamme parhaillaan käy. Toivokaamme, että seuraava itsenäisyyspäivämme näkisi kansamme lopullisesti vapaana ja rauhan toimissa, päämääränsä – turvatut, kestävät rajat – saavuttaneena, kirjoittaa Narva.
1943
Vuonna 1943 koko Laatokan Karjala juhli itsenäisyyden 26-vuotispäivää. Juhlien leimaa antavana piirteenä oli järkkymätön usko oikeuden lopulliseen voittoon ja Karjalan ylösnousemukseen.
Juhlapäivänä kiihkeä jälleenrakennustyö keskeytettiin hetkiseksi. Kansa, nuoret sekä vanhat, kiiruhti keskipäivällä sankarihautojen äärelle osoittamaan kunnioitustaan niiden miesten muistolle, joitten tekojen seurauksena maakuntamme on jälleen vapaa. Jokaiselle maakuntamme alueella olevalle sankarihaudalle laskettiin kotirintaman seppele. Kirkonkelloja soitettiin kaikkialla siellä missä ne ovat olemassa. Lukuisat seurakunnat ovat kuitenkin jatkuvasti niitä vailla.
Päivän juhlallisuudet huipentuivat joko sankarihautojen äärellä tai varsinaisissa kokous- tai juhlahuoneistoissa vietettyihin itsenäisyysjuhliin. Niitä pidettiin maakuntamme jokaisessa kunnassa. Olivatpa useat syrjäkylät järjestäneet vielä erikseen omat juhlatilaisuutensa. Salkoihin kohotetut siniristiliput liehuivat kaupungeissa ja kylissä. Pidetyt puheet uhkuivat voimakasta uskoa oikeuden lopulliseen voittoon ja käynnissä olevan sodan onnelliseen päättymiseen.
Puolustusvoimat viettivät itsenäisyyspäivää neljännen kerran rintamalla. Juhlaliputus ja kenttäjumalanpalvelus järjestettiin kaikkialla missä taistelutilanne teki sen mahdolliseksi. Etulinjan tukikohtia myöten toimeenpantiin joukoissa lisäksi itsenäisyysjuhlia, joihin löi kaikkialla leimansa järkkymätön päättäväisyys ja jokaisessa sotilaassa ilahduttavan sitkeä kestävyys maamme yhäti jatkuvassa vapaustaistelussa.
Korpiselällä saatettiin sankarihaudan lepoon itsenäisyyspäivänä jääkäri Aleks Vornanen Tolvajärveltä. Ruumiinsiunauksen toimitti pastori Lauri Mitronen. Sotilasosasto ampui kunnianlaukaukset ja saattoväki laski haudalle kukkia ja seppeleitä.
1944
Sota on ohi. Karjala on menetetty lopullisesti. Laatokka uutisoi näyttävästi itsenäisyyspäivän juhlallisuuksista Jyväskylässä, Isossakyrössä, Vähässäkyrössä, Kyyjärvellä, Viitasaarella, Jämsänkoskella, Äänekoskella, Konginkankaalla, Vihtavuoressa, Tikkakoskella, Multialla, Vaajakoskella, Toivakassa ja Suolahdella.
Itsenäisyysjuhlat olivat samalla kotiutettujen asemiesten vastaanottojuhlia. Isossakyrössä paikallinen väestö järjesti juhlan yhdessä ruskealalaisen siirtoväen kanssa. Vähäkyröläiset puolestaan juhlivat Sortavalan evakkojen kanssa
Kursiivilla kirjoitetut osiot ovat suoria lainauksia Laatokan uutistarjonnasta.
Jutun kuvat SA-kuva-arkistosta: http://sa-kuva.fi/
Hakusanalla ”itsenäisyyspäivä” löytyy 155 kuvaa.
Lissu kaivolehto
