Arvoisat juhlavieraat!
Olemme
tänään juhlineet pitäjäseuramme päättynyttä 70-vuotistaivalta. Kun
muistelen noita kuluneita vuosikymmeniä entisten pälkjärveläisten ja
jäsenistömme kannalta, tulee mieleeni toiminnassamme kolme erilaista
osiota.
Ensimmäinen osio, seuran perustamisesta lähtien hiukan yli 40 vuotta, oli kaikinpuolista köyhyyden aikaa. Yhteydet entisiin pitäjäläisiin olivat vain satunnaisten tapaamisten ja vuosittaisten kesäjuhlien varassa. Tuona aikana maksaneita jäseniä seuralla oli vain muutamia kymmeniä ja virallista yhteydenpitoa seuran taholta ei ollut.
Toisen osion alkukohdan sijoittaisin jonnekin vuoden 1989 paikkeille, jolloin Neuvostoliitossa alkanut voimakas sisäinen paine muutosten suuntaan aiheutti myös entisten pälkjärveläisten mielissä toiveita päästä näkemään entisiä kotiseutuja. Asiaan liittyneet tiedustelut aiheuttivat johtokunnalle toiminnan tiivistämistarvetta, mutta toivat mukanaan myös entisiä pitäjäläisiä hyödyttäneitä parannuksia. Heti uuden vuosikymmenen alusta aloitettiin kuukausitapaamiset, tarinaillat, ja vuosina 1990 ja 1991 järjestettyjen luvanvaraisten kotiseutumatkojen sekä yhden entisessä kotipitäjässä vietetyn kesäjuhlan jatkoksi keksittiin keväällä 1993 vuosittainen, kaikille avoin kotiseutumatkamatka, joka sai ajankohtaan sopivan nimen, valkovuokkomatka. Sekä tarinailloista että valkovuokkomatkoista on muodostunut entisten pitäjäläisten ja nuorempien polvien suosittu tapaamismuoto ja ennen kaikkea valkovuokkomatkat ovat tuoneet seuralle runsaasti uusia jäseniä, myös nuoria.
Kolmannen osion alun sijoitan vuoteen 2007, jolloin pääkaupunkiseudun entiset pälkjärveläiset aloittivat säännölliset kokoontumisensa ja heidän keskuudessaan keksittiin jo parin vuoden sisällä idea omasta pitäjälehdestä. Vuoden 2009 syksyllä ilmestyi ensimmäinen ”Pälkjärveläinen”-lehti, joka on koonnut lukijoikseen ja kirjoittajikseen entiset pälkjärveläiset jälkeläisineen ympäri maata. Lehden myötä alkoi tavallaan myös uudentyyppinen paikallishistorian lähdeaineiston keruu. Lehti on tuonut seuralle runsaasti uusia jäseniä.
Olemme nyt aloittamassa uuden vuosikymmenen toimintaa ja hartaasti toivon, että edelleen löytyisi uusia keksintöjä ja keksijöitä, jotka pitäisivät ideoillaan ja teoillaan seuraa elinvoimaisena. On mielestäni kunnioitettava saavutus seuramme nykyinen, liki 400 lähestyvä jäsenmäärä suhteutettuna viimeisen evakon alkaessa pitäjän noin 1000 asukkaan määrään.
Kiitän vielä teitä kaikkia ja toivotan oikein hyvää kesän jatkoa sekä turvallista kotimatkaa. Toivottavasti syksyn tullen taas tavataan niin täällä Joensuussa kuin Helsingissäkin.