Kuorolaisen kuulumisia
Kävin Canberran Yliopistossa
musiikinluku alkeiskurssin n.10 vuotta sitten. Sen päätyttyä opettaja,
joka oli myös musiikillinen johtaja, pyysi minua kuoroonsa. Lauloin
siinä kaksi vuotta, minkä jälkeen siirryin Canberran Kansallisen
Yliopiston kuoroon, mikä oli puolta suurempi, n. 90 jäsentä. Sinne
tarvittiin laulutesti, minkä ihmeekseni läpäisin. Sen kuoron kirjoissa
olen nyt ollut kahdeksan vuotta.
Minulla on ollut onni olla
mukana erinäisissä kuoroissa ja konserteissa. Olen saanut laulaa mm.
Kiinan Olympiasoihtukulkueen (mikä kulki Canberrankin läpi) konsertissa.
Myös Sydneyn Oopperatalossa, sekä 200 hengen yhdistetyissä
juhlakonserteissa. Meillä on vaimoni Salmen kanssa samat harrastukset,
sillä hänkin laulaa näissä mukana, mikä on hienoa.
Konserttikiertueella Saksassa ja Itävallassa 2010
Tapasimme
muutama vuosi sitten tuttavamme itävaltalaisen Marian, joka kertoi
olevansa lähdössä heidän kuoronsa mukana Saksaan ja Itävaltaan
konserttikiertueelle. Kuultuaan meidän samoista harrastuksista, hän
yllytti meitä liittymään mukaan. Hetken harkittuamme asia lyötiin
lukkoon. Teimme matkan kolme vuotta sitten 2010.
Antoisasta
matkasta on jäänyt mieleen mm. Kölnin tuomiokirkossa laulaminen heti
matkan aluksi. Innostunut ja lämmin vastaanotto ja monet uudelleen
vierailupyynnöt kannustivat meitä suunnittelemaan uutta matkaa.
Itävaltalaisella johtajallamme Dr Gunter Brandstetter’illa on ollut
avainasema matkan järjestelyissä.
Vuoden 2013 konserttikiertue Eurooppaan
Vuoden
2013 konserttikiertueemme Eurooppaan alkoi 29.8. ja päättyi 20.9.
Neljätoista tuntia kestävän matkan Sydney-Dubai aluksi lentokapteeni
kuulutti yllätykseksemme, että koneessa on mukana Australian Itävallan
kuoro. Jotenkin se sykähdytti.
Kolmekymmentäkuusi tuntia
kotiovelta Rooman hotelliin aikaeroineen verotti voimia. Seuraavana
päivänä olimme kuitenkin jo tutkimassa Colosseumia ym. viehättäviä
paikkoja koko ajan mukana olleen oppaan opastuksella. Pikkuinen
Vatican’in valtiokin oli oma mieliinpainuva elämyksensä, kuten myöskin
Hänen Pyhyytensä Paavi Francis’kuksen näkeminen.
Seuraavana
päivänä eli sunnuntaina me pääsimmekin itse asiaan. Meillä oli
harvinainen kunnia laulaa St. Peters Basilica’ssa 5.15 iltapäivällä
alkaneessa messussa. Ohjelma oli ajoitettu sekunnin tarkkuudella.
Viidelle Franz Schubert’in laulullemme oli annettu tietty minuuttiaika.
Hyvinhän se meni. Saimme vielä kiitoksetkin kirkon johtavalta piispalta.
Samana
iltana pidimme tunnin konsertin St. Ignazio kirkossa. Se on yksi
kauneimmista Rooman kirkoista. Tosin nuo vanhat kirkothan ovat täynnä
toinen toistaan kauniimpia maalauksia ja kuvia. Paikka oli seiniä myöten
täynnä kuulijoita, sillä tilaisuus oli mainostettu hyvin. Saimme
seisovat suosionosoitukset kiitokseksi. Mainittakoon, että johtajamme
pisti yleisönkin laulamaan, mitä ei oppaamme mukaan ollut koskaan
tapahtunut. Se kuitenkin ilahdutti kansaa.
Junalla Zyrich’iin, mistä retkiä mm.
Lake Lucernen alueelle. Siellä paatilla yli ja hitaalla vuoristojunalla
ylös Mount Rigille ihmettelemään huimaavia näkymiä. Sitten alas
pehmeästi laskeutuvalla kondolilla. Monet suomalaiset tuntevat varmaan
reitin, mikä on todella mieliinpainuva kauneudessaan.
Sunnuntaina
8.9. pidimme sitten taas konsertin (olimmehan lähteneet laulamaan)
kirkossa, missä isäntinä olivat Baptisengemeinde, Zyrich. Konsertin oli
järjestänyt johtajamme ystävä Dr Thorwald Lorenzen. Kirkko oli
vaihteeksi moderni, hyvin hoidettu ja tyylikäs. Kahden tunnin konsertin
jälkeen oli meille varattu vielä illallinen alasalissa.
Zyrich’istä
bussilla Salzburgiin. Sieltä poikkesimme mm. Mondsee’hen. Siellähän on
elokuvasta ”Sound of Music” kuuluisa ”Hääkirkko”, missä jälleen
konsertoimme. Iltapäivällä ajoimme Bad Ischl pikkukaupunkiin, minkä
lähistöllä sijaitsee Kaiservilla, Emperor Frans Josef ja hänen vaimonsa
Empress Elizabeth’in (Sissi) entinen kesäasunto. Siellä meidät otti
vastaan heidän pojanpojanpoikansa Hänen Ylhäisyytensä Mag Markus
Habsburg. Meillä oli kunnia laulaa hänelle ”Emperor Waltz”. Osa
linnastahan on auki yleisölle kulujen peittämiseksi. Hän itse asuu
toisessa päässä.
Kipusimme myös ylös Hitlerin ”Kotkanpesälle”. Siinä bunkkerissahan ei juuri ollut näkemistä, mutta olipahan komeat näköalat.
Salzburgista
matkasimme Wieniin, missä yhden konsertin ja muutaman nähtävyyden
jälkeen meidät oli kutsuttu Itävallan ulkoministerin vastaanotolle. Hän
oli kiireittensä keskellä halunnut tavata meidät ja löytänyt aikaa
tarjotakseen juhlat kunniaksemme.
Olihan meidät vielä lopuksi kutsuttu
laulamaan ”Vienna International Centreen”, missä pidettiin ”Scientific
Forum”, mikä on osa ”Atomic Energy Agency General Conferencia”. Teemana
oli ”Sininen Planeetta” ja listalla oli merien ympäristösuojelu ja sen
sellainen. Pilasimme varmaan heidän päivänsä heti alkuun laulamalla
kolme laulua, niistä yksi meriaiheinen.
Väsyttävä, mutta mielenkiintoinen ja muistorikas matka oli takana.
Musiikkimme
koostui itävaltalaisista kansanlauluista, hengellisistä, sekä sikermä
australialaisia. Lauloimme enimmäkseen englanniksi, mutta myös saksaksi
ja latinaksi. Mukanamme oli myös ”Bush Band”, mikä oli kovasti
suosittu. Iloksemme meillä oli tavallisten laulajien lisäksi kolme
ammattilaulajaa solisteina. Myöskin kaksi urkuria ja pianisteja varalla
vakinaisen säestäjän lisäksi.
Äänijänteemme eivät ole päässeet
lepoon, sillä aloitimme juuri ”Carmina Puranan” harjoittelun kahdensadan
muun kanssa. Pidämme kaksi konserttia Canberran Sinfoniaorkesterin
kanssa lokakuun lopussa. Ja samoin vielä ennen joulua ”Messiah”, missä
riittää purtavaa. Olemme kylläkin laulaneet nämä ennenkin. Nämähän ovat
kaikkialla tuttuja.
*****
Kaikkea hyvää sinne Suomen syksyyn. Toivottavasti talvi ei ole kovin ankara.
Suurenmoiset terveiset päläkjärveläisille.
Toivottaa Paavo Niiranen
Canberrasta
Paavo Niiranen vuonna 2010 sisartensa Meeri Kotimäen ja Annikki Vesasen kanssa.
JK. Pälkjärven Hiekassa 1937 syntynyt Paavo Niiranen muutti vuonna 1966 vaimonsa kanssa Australiaan Canberraan, missä hän on toiminut rakennusurakoitsijana. Kuorolaulun lisäksi Paavo maalaa tauluja, kirjoittaa runoja ja valmistaa koruja.
