Sivun otsikot:

Utran ikkunat

Matti Holopainen

UTRAN ULKORAKENNUKSEN IKKUNAT

Äiti Martta kertoi ulkorakennuksen ikkunoiden matkasta:

Jakosodan aikaan rakennettiin Ilmakaan Holopan pihaan uutta navettaa. Rakennus oli melkein valmis, mutta navettaa ei ehditty ottaa koskaan käyttöön, ennen kuin jouduttiin taas lähtemään evakkoon. Vesikatto oli päällä ja ikkunat paikoillaan.

Eräänä päivänä valtion kuorma-auto ajoi pihaan. Siihen kerättiin kyläläisten tavaroita poiskuljetettavaksi sodan jaloista. Eräs muuttokuorman mukana ollut sotilas huomasi rakennuksen uudet ikkunat ja ehdotti, että rahanarvoinen tavara otettaisiin talteen vainolaisten jaloista. Ensin sitä mietittiin, kannattaako moiseen ryhtyä ja saakohan niitä edes joskus takaisin, mutta lopulta oli päädytty kuitenkin irrottamaan ikkunat ja laittamaan ne evakkokyytiin.

En muista sanoiko äiti isän itse pakanneen ikkunat, vai oliko Tauno jo siinä vaiheessa rintamalla ja joku muu laittoi ne puukehikkoihin, nimen päälle ja matkaan kohti tuntematonta.
 
Sitten joskus vuosien päästä sodan loputtua, kun asuttiin Hämeenlinnassa, tuli postissa lappu, että ”Teille on lähetys rautatieasemalla”.

Tauno lähti asemalta katsomaan, eikä kumpikaan enää muistanut koko Ilmakan ikkuna-asiaa. Hämmästys oli suuri, kun perillä asemalaiturilla odotti laatikkoihin pakatut ikkunat aivan ehjinä. Neljä tuplaikkunakehikkoa, joissa yhteensä 32 pientä lasiruutua, eikä yksikään ollut särkynyt matkan myllerryksessä. Koskaan ei saatu tietää mitä kautta ikkunat kulkivat ja missä olivat kaikki nämä vuodet.
Silloin sodan jälkeen rakennustarvikkeista oli pulaa ja ikkunoista olis saanut hyvän hinnan, mutta Tauno ei niitä myynyt, vaikka meillä ei silloin ollut omasta rakentamisesta tietoakaan ja raha olis ollut tarpeen.

Sitten myöhemmin tultiin tänne Utraan ja ikkunat päätyivät navetan ja saunan seiniin, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.

 

Ilmakan ikkunat ovat nähneet monta kesää ja talvea. Kuvat Matti Holopainen

Missä ikkunat olivat säilytyksessä Hämeenlinna – Utra välisen ajan, sitä en muista äidin kertoneen, mutta Taunohan oli Hämeenlinnassa jossakin puusepänverstaassa töissä. Ehkä ne olivat siellä varastossa.