Sivun otsikot:

Taidelöytö

Lissu Kaivolehto

Taidelöytö

Kuinka houkuttavia ovatkaan nuo digitaaliset kuva- sanoma- ja aikakausilehtiarkistot. Niiden syövereihin kun sukeltaa, ajantaju katoaa ja hyvät aikeet komeroiden siivoamisesta tai muista kotiaskareista katoavat taivaan tuuliin.

Tässä eräänä päivänä oli tarkoitus käydä kirjahyllyn kimppuun, vaan tarkoitukseksi jäi. Istahdin muka hetkeksi koneen ääreen etsiäkseni Finnan sivuilta Alahovin pohjapiirustuksen. Olin sen jo aiemmin tallentanut koneelleni, mutta ilman mitään siihen liittyviä tietoja. Kun olin etsimäni löytänyt asianomaisella hakusanalla, naputtelin hakukenttään Pälkjärvi. Siinä menikin tunti poikineen, kun skrollasin toista tuhatta osumaa läpi klikkaillen osan niistä auki.

Tuon illan sykähdyttävin löytö oli neljän taideteoksen sarja; Pälkjärven pappila ja kirkko, tuulimylly ja Alahovin kartanon pääty. Vesiväreillä maalattu teos pappilasta sai minut huokaisemaan ihastuksesta. En aiemmin ollut nähnyt yhtään niin kaunista ja selkeää kuvaa pappilasta. Muut kolme teosta ovat tussipiirroksia. Kaikki neljä teosta ovat vuodelta 1916 ja niiden tekijä on Viktor Svaetichin, minulle täysin tuntematon taiteilija.


Halusin tietää taiteilijasta edes jotain. Toiveikkaana naputtelin googlen hakukenttään taiteilijan nimen ja painoin enteriä. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä. Wikipedia kertoo, että Svaetichin ol suomalainen taidemaalari, joka syntyi Salmin pitäjän Tuleman kylässä 1877 ja kuoli 1942 Helsingissä. Hän opiskeli piirustusta ja maalausta Viipurissa sekä Helsingissä. Maalaamisen ohella Svaetichin oli kiinnostunut myös valokuvauksesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor_Svaetichin

Viktor Svaetichin kuvasi Karjalan rakennuskantaa ja kaupunkimaisemia 1800-luvun lopulta 1940-luvulle saakka. Hän kierteli Vuoksen jokilaakson alueella useina vuosina lähes jokaisen kunnan alueella. Eniten hänen kuviaan on Antrean ja Räisälän talonpoikaistaloista sekä kartanoista.

Svaetichinin maalaukset ja piirustukset on luokiteltu museoissa usein pikemminkin kulttuurihistoriallisiksi dokumenteiksi, kuin puhtaan taiteellisiksi teoksiksi, sillä hänen työnsä ovat valokuvan tarkkoja kansantieteellisiä tutkielmia. Svaetichinille olikin tärkeää toistaa todellisuus sellaisena kuin hän sen näki, eikä niinkään edustaa jotain tiettyä taiteellista suuntausta.

Svaetichinin vanhaa Viipuria ja Kannaksen aluetta koskevia maalauksia ja piirroksia on ollut esillä kesällä 2014 järjestetyssä suomalais-venäläisenä yhteistyönä kootussa näyttelyssä Pavlovskin palatsimuseossa Pietarissa.

https://yle.fi/uutiset/3-7292180

Löysin myös tiedon Tuula Pöyhiän 2009 toimittamasta kirjasta Viktor Svaetichin – Karjalan kuvaaja. Tein siitä kirjastoon varauksen saman tien. Kirja-arvostelu lupaa, että kirjan luettuani tiedän enemmän tästä arkiston uumenista yllättäen eteeni tupsahtaneesta taiteilijasta ja hänen töistään.

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1579

Kun kerran olin alkuun päässyt, naputtelin Finnan hakukenttään Viktor Svaetichin. Enterin painaksella katsottavakseni avautui 513 osumaa. Ihastuneena selailin niitä sitten pitkälti sivu puolen yön. Pohjois-Karjalastakin löytyi ainakin Rääkkylän ja Kesälahden kirkot. Rajan takaisista mainittakoon Salmin, Korpiselän ja Ruskealan kirkot ja ortodoksinen tsasouna Korpiselästä.

https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Viktor+Svaetichin&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc

Lukijani, toivon sinulle antoisia hetkiä Svaetichin taiteen parissa. Minua se ainakin innosti ja antoi virtaa. Ehkä se kirjahyllykin tulee joku päivä siivottua.

Jutun kuvat Lahden kaupunginmuseo.

JK
Pari vuotta on ollut yhtä juhlaa, kun niin paljon digitaalisia arkistoaineistoja on saatettu kaiken kansan katsottaviksi.

SA-kuvista se alkoi, oiskohan siitä kohta kolme vuotta. Sotapäiväkirjat tulivat jo aikaisemmin.

Finnan kokoelmat ovat karttuneet kovasti ja kuvia on tullut vapaaseen käyttöön. Kotuksen sananparsikokoelmat tulivat myös digiarkoistoon.

Sanoma- ja aikakausilehtiaristossa avattiin vuosi sitten vuodet 1911-1920 ja tämän vuoden alusta vuoteen 1929 saakka.

Viime vuoden puolella myös Kansa Taisteli lehden kaikki 347 numeroa tulivat verkkoon.

Kaikki edellämainitut katseltavissa kotikoneilta.

Juttu julkaistu 26.1.2018