Toimintaa ja tapahtumia

Rautaesiripun avautuminen ja sen mukanaan tuoma kotiseutumatkojen mahdollisuus antoi sopivan piristysruiskeen seuran toimintaan. Siihen saakka hiljaiseloa viettänyt seura heräsi vireään toimintaan.

Jäsenistö ja yhteydenpito

Vuonna 1990 jäsenmäärä kohosi edellisvuodesta yli kolminkertaiseksi eli peräti 208 jäseneen. Toukokuussa 1990 aloitettiin säännöllinen yhteydenpito jäsenistöön kirjallisen tiedotteen avulla. Tällainen seuran toiminnasta kertova jäsenkirje lähetetään neljä kertaa toimintakauden aikana.

Tarinaillat

Tarinaillan nimellä kulkevat jäsenten yhteiset tapaamiset aloitettiin vuoden 1990 alussa. Aluksi tapaamiset olivat vielä satunnaisia, mutta vähitellen ne saivat vakiintuneen muodon. Vuodesta 1994 lähtien on kokoonnuttu säännöllisesti kuukauden toisena keskiviikkona kello 18 syyskauden aikana kolme ja kevätkauden aikana viisi kertaa. Nykyisen tapaamispaikkamme osoite Joensuussa on Yläsatamakatu 7 B 2.kerros ja tapaamiset alkavat klo 18.15. Joulukuussa on tarinaillan sijaan vietetty jouluun laskeutumisen juhlaa, viime vuosina yhdessä ruskealalaisten kanssa.

Pääkaupunkiseudun pälkjärveläiset

Syksystä 2007 alkaen seuralla on ollut aktiivista toimintaa myös pääkaupunkiseudulla. Ohjelmallisia tapaamisia Helsingin Käpylässä sijaitsevalla Karjalatalolla on ollut neljä kertaa vuodessa. Näitten tapaamisten lisäksi olemme käyneet tutustumiskäynneillä Kansallisarkistossa, Hietaniemen hautausmaalla ja Järvenpäässä pälkjärveläissyntyisen kuvanveistäjä Erkki Erosen ateljeessa. Valkovuokkomatkoja olemme tehneet Helsingistä käsin keväästä 2011 alkaen.

Matkoja

Matkat ovat olleet erittäin suosittu toiminnan muoto. Jo aikaisemmin mainitun keväisen ”valkovuokkomatkan” lisäksi seura on järjestänyt useina vuosina kesäkauden aikana useamman päivän kestäneitä matkoja joko kotimaisiin tai ulkomaisiin kohteisiin jäsenistön toiveita noudattaen.

Evakkovuosiakaan seura ei ole unohtanut. Vuoden 2000 kesäjuhlaa vietettiin Maaningalla talvisodan jälkeisten evakkomuistojen merkeissä. Syksyllä 2004 matkustettiin Laihialle muistelemaan 60 vuoden takaista toista evakkomatkaa. Rattoisa ilta vietettiin yhdessä paikallisten tuttujen kanssa ja seuraavana päivänä ennen kotimatkaa tehtiin vielä sightseeing entisillä elomailla.

Alkuvuosikymmenet pähkinänkuoressa

Vaikka 40 ensimmäistä toimintavuotta olivatkin suhteellisen hiljaista aikaa, niin ei seura silti täysin toimettomana ole ollut. Noitten vuosikymmenten saavutuksia olivat oma lippu ja pöytästandaari. Entisen kotiseudun historian ja perinteen vaalijana seuran varhaisemman toiminnan vaativimpana voimannäyttönä sen aikainen taloudellinen tilanne huomioon ottaen on pidettävä pitäjähistorian julkaisemista 1963. Vuosina 1965 - 1966 johtokunta järjesti Pälkjärven kulttuuriperinteen keruukilpailun, jonka tuloksena saatiin monenlaista arvokasta aineistoa myös myöhempää käyttöä varten. Vuonna 1986 saatiin vielä julkaisukuntoon vihkonen ”Sattumuksia Pälkjärven pitäjästä”, joka sisältää ilmakkalaisen Juho A. Leskisen keräämiä tarinoita Pälkjärveltä ja pälkjärveläisistä. Näihin hiljaisiin vuosikymmeniin sijoittuu vielä se urakka, mihin pitäjäseura osallistui hankittaessa raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistomerkkiä Joensuuhun. Muistomerkki paljastettiin 6.12.1990.

Pälkijärven pitäjäs

Toiminnan aktivoitumisen ensimmäisiä ulospäin näkyviä merkkejä oli vuoden 1994 alussa seuran osaltaan kustantamana julkaistu näköispainos Tahvo Könösen kirjoittamasta pitäjän varhaishistoriasta ”Pälkijärven pitäjäs”, joka oli ensikerran painettu jo 1891.

Kotiseutulaulu

Onnellisten sattumien summana seura sai keväällä 1997 juuri ennen valkovuokkomatkaa oman kotiseutulaulun, jonka sävelsi musiikin opettaja Pentti Paalanen Vilppu Koskimiehen runoon ”Lapsuuteni seudulle”. Vilppu Koskimiehen isä, rovasti Fredrik Forsman, palveli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Pälkjärven kirkkoherrana.

Pitäjävaakuna

Seuran 50-vuotisjuhlassa 11.7.1999 paljastettiin Pälkjärven pitäjävaakuna, jonka suunniteli heraldikko Jukka Suvisaari Espoosta. Vaakunaselitys on seuraava: ”Punaisella kilvellä kultainen lakio ja kolme hopeista paljetta paaluttain kädensijat ylöspäin 2 + 1.” Aiheen perusteluna ovat värit Karjalan maakuntavaakunasta, palkeet puolestaan viittaavat Pälkjärven nimen alkuosan ”Pälk-” etymologiaan eli sanaan palje. Kultainen lakio taas kuvaa ”kultaista muistojen kotiseutua Karjalassa.”

Kirkon kattokruunu

Kaksi Pälkjärven kirkon yli sata vuotta vanhoista kattokruunuista löydettiin keväällä 2000 erittäin huonokuntoisina Pyhäselän kotiseutumuseon ulkovarastosta. Pitäjäseuran varoin oli tarkoitus kunnostaa molemmat kruunut, mutta vain toinen pystyttiin restauroimaan, koska liian paljon erilaisia osia oli kadonnut, että molemmat olisi voitu entisöidä. Kunnostuksen suoritti keväällä 2001 Nurmeksen kaupunginmuseon konservaattori Ari Väisänen, joka työllään teki melkein mahdottomasta mahdollisen. Hän loi romusta uudelleen kaunottaren, joka nyt valaisee Sinisen tien ekumeenista tsasounaa 6-tien varrella Pyhäselän Honkavaaralla.

Kotisivut

Pitäjäseura halusi päästä laajemmin jäsenistönsä ja kaikkien muidenkin toiminnastamme kiinnostuneiden tietoisuuteen sähköisen tiedonvälityksen avulla, joten keväällä 2002 ryhdyttiin suunnittelemaan omia kotisivuja internet-verkkoon. Sivujen valmistamisen otti vastuulleen seuramme jäsenen Toini Auvisen lapsenlapsi Pasi Vihavainen. Sivut olivat käytössä jo vuoden 2002 lopussa, ja niiden sisältöä on lisätty ja paranneltu jatkuvasti.

Pälkjärvi oli pieni pitäjä

Viime vuosien merkittävin ja samalla suuritöisin hanke on ollut pitäjäkirjan aikaansaaminen. Johtokunta jo kirja-asiaa alustavasti käsitellessään totesi, ettei seuralla ollut riittävästi toimittajakuntaa kyläkirjojen julkaisemista varten, joten päädyttiin pitäjäkirjaan, johon koottaisiin aineistoa kaikista kylistä. Seuralla oli käytettävissään kulttuuriperinteen keruukilpailun aineistoa ja vuosien varrella muutoin kertynyttä kirjaan sopivaa materiaalia. Aineiston kartuttamisen takarajaksi asetettiin 30.9.2002. Kesällä 2003 tekstit olivat kasassa ja kirjan nimeksi valittiin ”Pälkjärvi oli pieni pitäjä”. Kirjan painotyöstä tehtiin sopimus Joensuun yliopistopainon kanssa. Kirjat saatiin painosta 23.10.2003 ja virallinen julkistamistilaisuus pidettiin marraskuun tarinaillan yhteydessä 12.11.2003. Kirja on loppuunmyyty.

Päläkjärven pätinäkuntoo

Pitäjäseuran arkistoon oli 1966 kirjastonhoitaja Viljami Laasonen luovuttanut vuosikymmenten aikana keräämänsä Pälkjärven murresanastoa koskevan aineiston, joka käsitti yli 5 500 sanaa esimerkkilauseineen. Lisäksi joukossa oli myös jonkin verran erilaisia sanontoja ja sananparsia. Seura halusi kunnianosoituksena ja kiitoksena Viljami Laasosen arvokkaasta työpanoksesta synnyinseutunsa kulttuuriperinteen vaalijana julkaista koosteen murresanoista esimerkkilauseineen. Painettavaa kirjaa varten valittiin noin 1 100 sanan ja esimerkkilauseen käsittävä kokonaisuus, jota nuori joensuulainen Atte Varis hauskoin piirroksin täydensi. Painatussopimus tehtiin joensuulaisen Kirjapaino Hyvätuuli Oy:n kanssa ja kirja ”Päläkjärven pätinäkuntoo” saatiin painosta elokuussa 2006.

Järjestelytoimikunnan merkitys

Toimintaa ja sen menestyksellisyyttä tarkasteltaessa on nostettava esille alkujaan naistoimikunnan ja vuodesta 2005 lähtien järjestelytoimikunnan jäsenten uhrautuva työpanos. Naisilla on ollut merkittävä osuus kesäjuhlien tarjoilun järjestämisessä aina 1970-luvulta saakka. Virallisesti naistoimikunta perustettiin vasta 1987, ja aluksi johtokunta nimitti myös jäsenet. Toimikunta sai kuitenkin tarpeen mukaan täydentää itseään. Vuosikokouksessa 2005 nimi muutettiin järjestelytoimikunnaksi ja joukon vahvistukseksi nimettiin myös kaksi miestä. Toiminnan laajentuessa järjestelytoimikunnan tekemän työn merkitys on entisestään kasvanut. Kesäjuhlien lisäksi työnkuvaan ovat tulleet mukaan tarinailtojen kahvijärjestelyt ja arpajaiset. Myös jokakeväisille valkovuokkomatkoille toimikunnan jäsenet ovat hankkineet yhteistä lauantain illanviettoa varten runsaat eväät ja huolehtineet tarjoilusta. Järjestelytoimikunta ansaitsee erityisen kiitosmaininnan työstään, joka on ollut erittäin merkittävää seuran toiminnan ja talouden kannalta.